EU-jäsenyyden korvalla perustettiin kotieläinten terveyttä turvaamaan yhdistys, joka herättää maailmalla ihmetystä: "Vastaava ei olisi kaikkialla mahdollinen"
Eläinten terveys ETT ry on asiantuntijaorganisaatio hämmentää ulkomaisia eläinlääkäreitä samoin kuin Suomen hyvä eläintautitilanne.
ETT ry:n toiminnanjohtaja Ina Toppari (vas.), maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja ETT:n puheenjohtaja Juha Nousiainen iloitsivat Seinäjoella pidetyssä 25-vuotisjuhlassa yhdistyksen onnistuneista vuosista. Kuva: Terhi TorikkaETT:n perustamisen lähtökohta oli se, että Suomen tuotantoeläinten terveystilanteen koettiin olevan vaarassa Euroopan unioniin liittymisen vuoksi.
”Lähtökohta oli meijereiden, teurastamojen ja munapakkaamojen vahva tahtotila ja yhteistyö”, kertoi yhdistyksen puheenjohtaja Juha Nousiainen Seinäjoella pidetyssä juhlaseminaarissa.
Heti alkumetreillä yhdistys joutui melkoiseen tulikasteeseen, kun rehuperäinen salmonella levisi rajusti. ”Se pakotti yhdistyksen lisäämään osaamista nopeasti. Niitä hyviä periaatteita on edelleen käytössä.”
Nyt Suomi on Euroopan eläintautivapaimpia maita, ETT:n toukokuussa aloittanut toiminnanjohtaja Ina Toppari kertoo.
”Maailmalla sekä Suomen hyvä eläintautitilanne ja harkittu antibioottien käyttö että ETT:n kaltaisen asiantuntijaorganisaation olemassaolo herättävät yleensä hämmennystä”, sanoi professori Päivi Rajala-Schultz Helsingin yliopistosta. Hän korosti työn merkitystä myös ihmisten terveydelle.
”Ennalta ehkäisty tauti on aina parempi kuin hoidettu tauti.”
Atrian laatupäällikkö ja eläinlääkäri Tuomas Herva muistutti, että ETT:n toiminnan mahdollistavat tuottajat. ”Vastaava ei olisi mahdollista kaikkialla. Tuottajat tekevät paljon elintarviketurvallisuuden hyväksi.”
Rehuteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja Ilmo Aronen jatkoi: ”Tuottajat ovat usein nykyään syyllisen penkillä, mutta oikeastaan he ovat aikamoisia sankareita ja tekevät paljon laatutyötä.”
ETT:ssä työskentelee yhdeksän henkeä. Yhdistys on juuri palkannut kaksi uutta asiantuntijaeläinlääkäriä.
Tavoitteena on vahvistaa vielä asiantuntijaeläinlääkärien verkostoa etenkin saneerausten tueksi, yhdistyksen toukokuussa aloittanut toiminnanjohtaja Ina Toppari sanoo.
Suomen eläintautitilanne on kansainvälisesti hyvä. Silti tehtävää riittää. Tautisuojauksesta on tarpeen muistuttaa aika ajoin, ja mikrobilääkeresistenssi on lisääntynyt Suomessakin, vaikka tilanne on kansainvälisesti hyvä. Myös hyvinvointiasioita on tarkoitus kehittää edelleen.
”Tavoitteena on tuottaa yhä enemmän tietoa, jota elinkeino voi hyödyntää kotimaisen tuotannon tukena.”
Toppari haluaa pitää tiiviit yhteydet niin eläinlääkäreihin, tuottajiin ja alan yrityksiin kuin viranomaisiinkin.
Pohjoinen sijainti on säästänyt Suomen monilta eläintaudeilta, mutta tilanne elää jatkuvasti. Ilmastonmuutoksen seurauksena tänne leviää uusia hyönteisiä. Maatalouden rakennekehitys taas lisää riskejä maan sisällä, kun eläinliikenne tilojen välillä lisääntyy.
”Tulevaisuus on haasteita täynnä, mutta niin se oli myös 25 vuotta sitten”, Nousiainen toteaa.
”Tautiriskien hallinta ja uusien riskien havainnointi vaatii jatkuvaa valveillaoloa.”
Juhlassa mainittiin ansaitusti useasti yhdistyksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi, joka huhtikuun lopulla menehtyi sairauteen.
”On suuri kunnia saada jatkaa Pirjon työtä. Hän on saanut hienosti mukaan niin elinkeinon kuin viranomaisiakin”, Toppari sanoi.
”Moni kysyy, millaista on astua Pirjon kenkiin. ETT:n ohjeiden vastaisesti aion kuitenkin käyttää omiani ja kulkea samaan suuntaan. Ehkä kengät ajan myötä kasvavat.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
