Aiempaa suurempi luomuviljasato painaa hintoja – luomumallasohran hinta sukelsi ennätyssadon myötä

Luomurukiin hinta on pitänyt pintansa parhaiten vakaan satomäärän ansiosta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Luomuviljojen hinnat ovat laskeneet kymmeniä euroja vuodessa. Luomumallasohran ja -rehuherneen ostotarjouksista on sulanut pois sata euroa tonnilta.

Taustalla on luomuviljan tarjonnan kasvu lisääntyneen viljelyalan seurauksena. Luonnonvarakeskus Luken mukaan luomuviljasato oli tänä vuonna seitsemän prosenttia viime syksyä suurempi.

Luomumallasohran tuotanto on kasvanut merkittävästi, ja se on nähtävissä myös hinnoissa. Luken mukaan luomumallasohraa tuotettiin tänä vuonna lähes 8 miljoonaa kiloa ja viime vuonna 5 miljoonaa kiloa.

Nyt luomumallasohrasta tarjotaan 270 euroa tonnilta. Vuosi sitten marras–joulukuun vaihteessa tarjous oli 380 euroa. Marraskuussa 2018 luomumallasohrasta tarjottiin 400 euroa tonnilta. Hinnat on kerätty Maaseudun Tulevaisuuden markkinakatsauksista.

Luomuvehnän ostotarjoukset ovat nyt noin 30 euroa alempia kuin vuosi sitten ja 70 euroa matalampia kuin syksyllä 2018.

Luomusuurimokauran ostotarjous on nyt 252–260 euroa, kun vuosi sitten se oli 283–300 euroa tonnilta.

Luomuhärkäpavun ostotarjous on laskenut noin 50 euroa tonnilta. Luomuhernesato kasvoi Luken mukaan kolmanneksen, kun taas härkäpapusato jäi vuoden 2019 tasolle.

Luomuruis on ollut vakain. Nyt sen ostotarjous on 245 euroa tonnilta, kun se vuosi sitten oli 257 euroa. Luomuruissato oli tänä ja viime vuonna yhtä suuri.

Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) lokakuussa järjestämässä luomuviljaseminaarissa nousi esiin hankala yhtälö. Jotta luomuviljan vienti Suomesta olisi taloudellisesti järkevää, sen tuotannon täytyisi kasvaa nykyisestä merkittävästi.

Viennin onnistumiseksi viljelijöiden pitäisi myös tehdä nykyistä enemmän viljelysopimuksia. Luomukauran vienti olisi helpointa.

Jatkojalostettuja luomuviljatuotteita viedään Suomesta eri puolille maailmaa, mutta luomuviljan vienti jyvinä on ollut marginaalista.

Tulevien vuosien riski on, että tuotanto kasvaa, mutta määrät eivät silti yltäisi viennin vaatimiin. Pahimmillaan tuloksena olisivat tukkoiset kotimarkkinat.

Tavanomaisessa tuotannossa viljan hinnat ovat nousseet ruista lukuun ottamatta, koska tarjonta on pienentynyt sadon supistuttua.

Luonnonvarakeskus Luken tilastojen mukaan eniten on noussut leipävehnän hinta. Lokakuussa 2019 hinta oli 154 euroa tonnilta ja kuluvan vuoden lokakuussa 174 euroa. Loppusyksystä leipävehnän ostotarjoukset ovat ajoittain ylittäneet 190 euroakin.

Rehuvehnä on noussut viime vuoden 139 eurosta tänä syksynä 155 euroon.

Rukiin vapaiden erien hinnat romahtivat jo vuosi sitten, mutta aikaisin tehtyjen viljelysopimusten ansiosta viime vuoden lokakuun keskihinta oli Luken mukaan 174 euroa tonnilta. Tämän vuoden lokakuussa rukiista on keskimäärin maksettu 143 euroa.

Pienin hintamuutos on kauralla, kolme euroa tonnilta. Viime vuoden lokakuussa kauran hinta oli 149 euroa ja tänä vuonna 152. Kauran sato oli yhtä suuri molempina vuosina.

Mallasohrasta maksettiin vuosi sitten keskimäärin 161 euroa tonnilta ja tänä syksynä 168 euroa. Rehuohran hinta on samalla ajanjaksolla noussut 129 eurosta 142 euroon.

Talvella 2018–2019 kaikkien viljojen hinnat ylittivät poikkeuksellisen pienen sadon takia 200 euron rajan.

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO kertoo syysvehnäalan kasvavan nyt pohjoisella pallonpuoliskolla monessa maassa vehnän kohonneen hinnan innoittamana.

Australian vehnäsato on kaksinkertaistumassa edellisen kauden kuivuuden vaivaamasta sadosta. Australian vehnä tulee siten kilpailemaan eurooppalaisen kanssa vientimarkkinoista.