Rehuun päätynyt homemyrkky pahinta sioille, mutta lehmän pötsikään ei siitä noin vain selviä

Monella tilalla viljan laatu heikkeni syksyn sateissa. Kuva: Veikko Niitymaa

Kasvukausi oli monin paikoin vaikea ja puintikausi pitkä ja märkä. Viljassa esiintyy nyt tavallista enemmän homeita ja niiden aiheuttamia homemyrkkyjä eli -toksiineja.

Siat ovat herkempiä rehuun päätyneiden homemyrkkyjen vaikutuksille, mutta märehtijätkin voivat kärsiä niistä, lypsykarjan ruokinnan erityisasiantuntija Sini Konttas ProAgria Etelä-Pohjanmaalta kertoo.

”Ei pötsi ole mikään sammio, joka hävittää kaikki myrkyt.”

Hometoksiinien aiheuttamat oireet ovat vaihtelevia ja usein epämääräisiä.

”On aika vaikea tietää, ovatko oireet toksiinien aiheuttamia vai jotain muuta. Eri homemyrkyt aiheuttavat erilaisia oireita, eikä eri toksiinien yhteisvaikutuksia tunneta riittävän hyvin”, Konttas sanoo.

Märehtijöillä oireet vaihtelevat tuotannon laskusta ja hedelmällisyysongelmista vastustuskyvyn heikkenemiseen, joka taas voi johtaa muun muassa utaretulehduksiin ja solutukseen.

Konttas muistuttaa, että myös säilörehussa voi olla toksiineja, ei ainoastaan viljassa.

Silmin nähden homeinen vilja tai säilörehu pitää aina erotella pois. Ongelmana on, että varsin hyvältäkin näyttävässä viljassa tai säilörehussa saattaa olla homeita ja homemyrkkyjä.

Jos homeita epäillään, erän voi testauttaa, Konttas sanoo.

Useat yritykset myyvät rehuun lisättäviä toksiinien sitojia. Ne vähentävät toksiinien imeytymistä eläimen ruuansulatuskanavassa.

Osa Konttaksen asiakastiloista kertoo saaneensa niistä hyötyä. ”Parin–kolmen viikon kokeilujaksolla valmisteen vaikutuksen pitäisi jo näkyä. Jos tilanne ei toksiininsiepparilla korjaannu, oireet saattavat johtua jostain muusta.”

”En muista, että homeongelma olisi ollut näin paha edes hankalana vuonna 2017”, ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvintuotannon asiantuntija Juulia Kuja-Luopa sanoo.

Hän kertoo, että monesti jo kasvustossa kävellessä huomasi, miten vilja punersi. Syynä oli fusarium eli punahome.

Hometoksiinien vaikutukset ovat dramaattisimmat emakkotiloilla, missä ne voivat aiheuttaa luomisia eli keskenmenoja. Ne vaikuttavat myös sekä pikkuporsaiden että lihasikojen kasvuun.

Kuja-Luopa muistuttaa, että myös homeinen olki on ongelmallista. Se on vaaraksi myös sikalailmaa hengittäville ihmisille.

Sikatilat toimivat yleensä tiiviissä yhteistyössä rehufirman kanssa, ja oman viljan analyysitiedot saadaan sitä kautta, Kuja-Luopa kertoo. Analyysejä voi toki teettää muuallakin.

Varsinaisia homeanalyysejä ei Kuja-Luopan mukaan juurikaan tehdä. ”Se on kallista eikä tuo lisäarvoa tilalle.”

Tärkeämpää on tuntea viljan ruokinallinen arvo. ”Viljat on hyvä analysoida ajoissa, ennen kuin uuden sadon viljaa aletaan syöttää. Näin pystytään reagoimaan ruokinnan muutoksiin.”

Viljan ravintoarvot ovat nyt monella tilalla tavallista heikompia. Varsinkin jo pellolla itäneen viljan energia- ja valkuaisarvot ovat kärsineet.

”Se pitää ottaa ruokinnan suunnittelussa huomioon. Nyt voi joutua käyttämään enemmän viljaa tai korvaamaan esimerkiksi valkuaista muilla komponenteilla. Ja aina parempi, jos uuden sadon viljaa pystytään sekoittamaan ylivuotiseen viljaan”, Kuja-Luopa sanoo.