Neljä tilaa kymmenestä lopettanut EU-aikana
Suomen EU-jäsenyyden aikana maatilojen lukumäärä on laskenut 41 prosenttia, 95 500:sta 56 000:een.
EU:ko maatiloja on tappanut?
Ei, vastaa professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta.
Rakennekehityksen iso pyörä alkoi pyöriä jo 1960-luvun alun jälkeen. Tilamäärä lähti laskuun ja keskikoko kasvuun.
”Rakennekehitys on mennyt eteenpäin kuin juna, eikä jäsenyysvuosi 1995 näy kehityskäyrässä minkäänlaisena tilamäärän notkahduksena”, Niemi sanoo.
Suomen kehitys ei myöskään poikkea muusta EU:sta. Tosin meillä lähdettiin liikkeelle monia muita maita pienemmästä tilakoosta, sillä aikanaan Karjalan evakkoja asutettaessa tilat jaettiin melkoiseksi tilkkutäkiksi.
Uusi tekniikka on vauhdittanut rakennekehitystä eniten, Niemi sanoo.
Käsinlypsy, kannukone, putkilypsykone ja lopulta robotti – samalla työpanoksella pystytään nyt lypsämään moninkertainen lehmämäärä entiseen verrattuna. Myös sikatilojen uudet ruokintajärjestelmät ovat vähentäneet ihmistyön tarvetta.
Maatalouden työllisten määrä onkin 20 vuodessa lähes puolittunut.
Politiikkamuutokset eivät Niemen mukaan ole aiheuttaneet suuria heilahduksia tilamäärään ja -kokoon.
”Ehkä eniten vaikutti 1980–90-lukujen vaihteen perustamislupajärjestelmä. Se hidasti etenkin sikatalouden rakennekehitystä. EU-jäsenyys merkitsikin sikataloudessa hyppäystä ylöspäin, kun ala vapautui.”
Politiikkaa enemmän rakennekehitykseen vaikuttaa kansantalouden yleinen tila. Se heijastuu hintasuhteisiin sekä muiden alojen houkuttelevuuteen.
”Kun kansantalous kasvaa nopeasti ja työpaikkoja on tarjolla, maataloudesta ollaan valmiita luopumaan helpommin.”
Maatalouden vaikeat ajat ovat aikaistaneet tilojen luopumispäätöksiä, mutta kokonaistrendiä ne eivät ole kääntäneet.
Esimerkiksi sikatilojen määrä laski vuodesta 2012 vuoteen 2013 poikkeuksellisen paljon, 13 prosenttia. Seuraavana vuonna luopumisia oli tavallista vähemmän, joten keskiarvoksi jää jo pitkään meneillään ollut seitsemän prosentin vuotuinen vähennystahti, Niemi laskee.
Hän ei usko, että myöskään maitotilojen määrä laskee pitkällä aikavälillä tämänhetkisen hintatilanteen takia tavallista rajummin. ”Investointeja tilanne tosin vähentää ja heijastuu sitä kautta tuotannon tasoon.”
Entä jos Suomi ei olisi liittynyt EU:n jäseneksi? ”En usko, että maatalouden rakenne olisi kovin erilainen kuin nyt.”
Niemi arvelee, että maatalouspolitiikkaa olisi joka tapauksessa jouduttu liberalisoimaan ja rajasuojaa avaamaan. Siihen olisi ajanut sekä yleinen mielipide että kansainväliset kauppasopimukset.
SATU LEHTONEN
Sarjassa tarkastellaan, miten
Suomi ja EU ovat muuttuneet
20 jäsenyysvuoden aikana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
