Maitotuotteiden korona-ajan kysyntä ylittänyt odotukset – "Keväällä povattu katastrofi ei toteutunut"
Maailmanlaajuisen maitotuotteiden viennin veturi ovat erilaiset juustot. Ennen kaikkea käy edullisten juustojen kauppa, koska niitä käytetään paljon pitsoissa ja pikaruokaloiden aterioissa.
Uusi-Seelanti kuuluu maailman suurimpiin maidontuottajiin.Koronapandemiasta huolimatta maitotuotteiden kysyntä on ylittänyt odotukset niin EU:ssa kuin muuallakin maailmassa. Hyvän kysynnän ansiosta unionin maitotuotteiden hinnat ovat pysyneet vakaina.
"Keväällä povattu katastrofi ei toteutunut", tiivistää Eucolaitin toiminnanjohtaja Jukka Likitalo.
Nähtäväksi sen sijaan jää, miten koronan toinen aalto vaikuttaa talven ja ensi vuoden tilanteeseen, Likitalo muistuttaa.
Hän kertoi globaaleista maitomarkkinoista PI-maitoforum 2020 -webinaarissa 12. päivä marraskuuta.
Euroopan maitotuotteiden kauppayhdistys Eucolait edustaa maitotuotteiden viejien, maahantuojien ja tukkukauppiaiden etuja. Suomesta Valio on Eucolaitin jäsen.
EU:lla on hallussaan kolmannes maailman maidon vientimarkkinoista ja osuus on pysynyt vakaana, Likitalo kertoo. Uuden-Seelannin siivu on 25 prosenttia ja Yhdysvaltojen vajaa viidennes.
Uuden-Seelannin maidontuotanto ei juuri nykyisestä enää kasva. Sen sijaan Yhdysvaltojen mahdollisuudet ovat päinvastaiset.
Mielenkiintoinen seurattava Likitalon mukaan on Valko-Venäjä, joka vie Venäjälle maitotuotteita entistä enemmän.
Maailmanlaajuisen maitotuotteiden viennin veturi ovat erilaiset juustot. Ennen kaikkea käy mozzarellan ja muiden edullisten juustojen kauppa, koska niitä käytetään paljon pitsoissa ja pikaruokaloiden aterioissa.
Viime elokuussa kaikkia maitotuotteita vietiin maasta toiseen noin 5 000 000 tonnia, määrä on sama kuin vastaavana aikana kahtena edellisenä vuonna.
Kysyntäpuolen jättiläinen on Kiina, jonne viedään viidennes maailman maidosta lähinnä juustoina ja herajauheena. Likitalon mukaan osuus on vieläkin suurempi, jos mukaan lasketaan maidonkorvikkeet
Kuten Kiinassa niin muuallakin Aasiassa maitotuotteita kulutetaan yhä enemmän, koska ihmisten määrä ja elintaso nousevat.
Toiseksi eniten maailmassa maitotuotteita viedään Venäjälle.
Korona lähes romahdutti ravintoloiden maitotuotteiden kysynnän, mutta tällä ei ole ollut suuria vaikutuksia kokonaiskysyntään.
Ihmiset jäivät pandemian takia kotiin, mikä sai heidät laittamaan itse ruokaa. Tämä on näkynyt esimerkiksi Saksassa kerman, voin, juustojen ja levitteiden kysynnän kasvuna, Likiahon esittämistä kalvoista selviää.
Ylipäätään ravintoloiden osuus maidosta valmistettujen tuotteiden kaupasta ei ole kovin suuri, hän huomauttaa.
Maailman maidontuotanto kasvaa noin yhden prosentin vuosivauhdilla kysynnän pysyessä kutakuinkin vakaana. Maitomarkkinoiden tilanne on nyt kohtuullinen, mutta ensi vuotta on vaikea ennakoida.
Tulevaisuuteen vaikuttavaa monta eri asiaa, kuten tuloillaan oleva uusi EU:n ohjelmakausi ja sen vaikutukset esimerkiksi maataloustukiin.
Kukaan ei tiedä, palautuuko matkailu entiselleen, mikä sekin vaikuttaa maitotuotteiden markkinoihin.
EU:n talous laskee koronan seurauksena 8 prosenttia, jota Likiaho pitää järkyttävänä lukuna. "Massatyöttömyys vaikuttaa ruokaostoksiin."
Vallan vaihtuminen Yhdysvalloissa heijastuu sekin maitomarkkinoihin. Avoimia kysymyksiä ovat muun muassa, palaako Yhdysvallat pelastamaan maailman kauppajärjestö WTO:n vai antaako Yhdysvallat järjestön vajota. Sitäkään ei vielä tiedetä, miten Yhdysvaltojen suhteet EU:hun ja Kiinaan kehittyvät, Likiaho luettelee.
Oman mausteensa maitoon tuo brexit.
"Jos sopua brexitistä ei synny ja brittien ilmoittamat ulkotullit pysyvät voimassa, maitotuotekauppa EU:n ja Iso-Britannian välillä tyrehtyy lähes kokonaan."
Riippumatta siitä, syntyykö sopu ja millaisena, kaupankäynti vaikeutuu huomattavasti, Likiaho sanoo.
Ison-Britannian ja EU:n väliseen kauppaan alkavat vaikuttaa esimerkiksi tulliselvitykset sekä vaatimukset koskien eläinlääkintätodistuksia ja hyväksyttyjä elintarvikelaitoksia.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
