Ohran juurella orastavat pian raiheinä ja apila
JUUPAJOKI
Kunnari-ohra orastaa jo Kopsamonjärven rantaan viettävällä pellolla Juupajoella. Yleisen uimarannan kyljissä sijaitseville lohkoille ohran aluskasveiksi kokeilumielessä kylvetyt italianraiheinä ja valkoapila antavat vielä tovin odotuttaa itseään.
Viljelijä, agrologi Timo Niemelä silmäilee kylvörivejä kuitenkin jo odottavin mielin.
”Kolmen hehtaarin alueelle on nyt kylvetty yhdeksän metrin levyisiä koealueita, joista toisissa kasvaa pelkkää ohraa ja toisissa ohraa aluskasvilla. Aika näyttää, miten aluskasvit vaikuttavat pääkasvin kasvuun, lakoontumisriskiin, puimiseen ja satoon”, Niemelä kertoo.
Juupajokelaisella tilalla tänä kesänä tehtävä kerääjäkasvikoe on osa Pro Agria Pirkanmaan Ympäristökompassi-hanketta, jonka tavoite on vähentää maatalouden vesistökuormitusta tilakohtaisesti.
”Meillä Pirkanmaalla aluskasveja on viljelty erittäin vähän. Ne tehostavat typen kiinniottoa ja lisäävät kasvipeitteisyyttä. Aluskasvit tekisivät terää tällä alueella yleisten hiesumaiden rakenteelle ja viljeltävyydelle. Tämä on alku Pirkanmaalla, ja ensi kesänä toimintaa on tarkoitus laajentaa”, kertoo hankevetäjä Sari Hiltunen Pro Agria Pirkanmaasta.
Niemelä innostui isännöimään pilottikoetta varsin pienellä suostuttelulla.
”En ole aiemmin kokeillut aluskasveja, mutta pidän ajatusta mielenkiintoisena. Odotusarvo on, että aluskasvien viljely säästää lannoitekuluissa sekä pienentää vesistöjen kuormitusta. Parhaimmillaan oikein valittu aluskasvi säästää luontoa sadosta tinkimättä”, Niemelä summaa.
”Lisäksi pitkälle syksyyn kasvuaan jatkava aluskasvi vähentänee hyvin maan eroosiota syyssateilla.”
Kerääjäkasvikokeilun haasteiksi Hiltunen listaa kasvuunlähdön sekä aluskasvin ja viljan keskinäisen kilpailun samoista eväistä.
”Aluskasvi voi kilpailla liian voimakkaasti viljelyskasvin kanssa, jolloin sato heikkenee.”
Niemelän peltolohkoille kylvetyssä aluskasviseoksessa on käytetty kahdeksaa kiloa italianraiheinää ja kolmea kiloa valkoapilaa hehtaarille.
”Sopiva siemenseos ja sekoitussuhde löytyvät kokeilemalla. Meikäläisillä hiesukoilla kokeillaan isohkoilla siemenmäärillä. Syksyllä olemme tässäkin asiassa viisaampia, kun sato on korjattu ja näytteet tutkittu. Silloin viljelijöitä kutsutaan pellon pientareelle katsomaan, kuinka aluskasvin viljely käytännössä toimii”, Hiltunen lupailee.
NINA LUUKKO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
