Uusien koneiden hinnat järjettömiä – urakoitsija harkitsee traktorin vaihdon tarkasti

Heikki ja Minna Huovisen pojista 12 -vuotiaalle Viljamille säilörehunteko on jo tuttua puuhaa. Kuva: Ilpo Paananen

Nurmen suorakylvöön käytettävä Dal-Bo Maxiroll Greenline 630:lla hoituvat pienet ja isommatkin kylvöt. Kuva: Ilpo Paananen

Leppävirtalaiset Heikki ja Minna Huovinen luopuivat lypsykarjan pidosta 2002 ja erikoistuivat traktoriurakointiin. Heidän yrityksensä Traktoriurakointi Voimaa on panostanut erityisesti lietteen levitykseen ja nurmen suorakylvöön.

Talvella työkohteina ovat teiden auraukset, polanteiden poistamiset ja hiekoitukset. Myös metsätalous on tärkeä osa toimintaa ja oman tilan pelloilla viljellään vielä säilörehua yhteistyökumppanille.

"Lietteen levitys on meidän tärkein tulonlähde, mutta jos ajatellaan missä on paras koneen hinta- ja tuottosuhde niin sehän on raivaussaha", Heikki Huovinen sanoo.

Huovinen pitää uusien koneiden hintatasoa järjettömänä. Esimerkiksi käy yli 200 000 euroa maksavan lietelantavaunun ja sen eteen tarvittavan samanhintaisen traktorin yhteishinta 400 000 euroa.

"Pelkästään tuntien perusteella traktorin vaihtoon ei lähdetä vaan siihen vaikuttavat tarvittavat ominaisuudet, esimerkiksi tarvittava lisäteho. Voidaan myös miettiä huolto- ja korjauskustannuksia sekä näiden palveluiden saatavuutta tai sitä kannattaako enää hankkia kallista kierrosta uusia renkaita lähiaikoina vaihdettavaan traktoriin. Ja veroasiaakin täytyy miettiä", Huovinen luettelee.

Hän arvelee traktorin 8 000 käyttötunnin olevan aika yleinen vaihtoväli traktoriurakoinnissa.

Nykyisistä kahdesta traktorista Fendt 724 Vario oli ensimmäinen uutena hankittu ja toinen John Deere 6430 Autopower hankittiin käytettynä. Käyttötunteja traktoreihin kertyy reilut 1 000 tuntia vuodessa.

"Jontikalla oli ajettu vasta 600 tuntia ja meille se oli juuri sopiva ja edullinen hankinta."

Huovisten nykyinen lietelantavaunu Samson PG18 ja multain TE8 on järjestyksessä toinen. Ensimmäinen lietelantavaunu vaihdettiin jo viiden vuoden käytön jälkeen.

"Ajoja oli enemmän kuin mitä osasimme odottaa. Sellaiset 30 000–40 000 kuutiota vuodessa", Huovinen perustelee.

Asiakkaat tulevat pääasiassa sadan kilometrin säteeltä Huovisten Välitalon tilalta. Maatila sijaitsee Suomen suurimmassa sisävesisaaressa Leppävirran Soisalossa.

"Maatalouden haastava tilanne näkyy ja asiakkaita tippuu pois, Huovinen kuvaa tilannetta."

Maatilat harkitsevat tarkkaan mitä töitä teetetään urakoitsijalla. Minna Huovisen mukaan viljelijöiden talousahdinko näkyy myös siinä, että urakointilaskujen maksamiset viipyvät.

Nurmen suorakylvön Huoviset aloittivat omilla pelloilla traktorin nostovarsiin liitettävällä 2,5 metriä leveällä kylvökoneella. Nyt urakoitava kylvöala on 400–500 hehtaaria vuosittain.

"Ensimmäinen kone oli ajossa kaksi vuotta. Kun uusi kone ostettiin, se oli ensimmäinen ostos, jota vaimo ei vastustanut, koska hän itse hoiti silloin kylvöt", isäntä sanoo.

Nykyinen vedettävä nurmen suorakylvökone on Dal-Bo Maxiroll Greenline 630. Sen kylvönopeus on neljä hehtaaria tunnissa. Nurmen suorakylvöalat vaihtelevat 0,5 hehtaarista lähemmäs 50 hehtaariin.

"Kylvöt pyritään hoitamaan ketjuttamalla ja silloin matkan varrella olevat pienemmätkin kylvöt kannattaa tehdä", Minna Huovinen kertoo.

Menneen satokauden kauimmaisen suorakylvön Huovisten kalustolla kävi tekemässä kokenut kuski AP Paananen parin sadan kilometrin päässä Pertunmaalla.

Talvikaudella Huovisten toisella traktorilla aurataan valtionteitä sekä toisella yksityisteitä pihoineen. Molemmista kierroksista kertyy kerralla kahdeksan tuntia kestävä urakka.