Varautumissuunnitelma turvaa maatilayrityksen toiminnan jatkumisen vakavan yllätyksen tapahtuessa – "Kannattaa kysyä, pärjäisinkö minä yksin, jos toiselle sattuisi jotain?"

Suomenhevoset tarkenevat ulkona kunhan syötävää on tarjolla. Juomaveden saanti on turvattava ja putkien sulana pysyminen varmistettava, siilinjärveläinen Elina Vehviläinen kertoo. Kuva: Pentti Vänskä

Maatilan toiminnan kannalta oleelliset koneet ja laitteet saattavat hyytyä pakkasessa. Tähän on syytä varautua, muistuttavat siilinjärveläiset Elina Vehviläinen-Liikka ja Juha-Pekka Liikka. Kuva: Pentti Vänskä

Maatalousyrityksen varautuminen yllättäviin vakaviin tilanteisiin ei ole pirujen maalaamista seinille vaan tilan tulevaisuuden varjelemista.

"Varautumisessa on pitkälti kyse siitä, että miten yrityksen toiminta saadaan jatkumaan, jos vastuuyrittäjälle sattuu jotain vakavaa tai hän kuolee", sanoo Maatilojen varautumisen työkalut -hankkeen vetäjä Elina Vehviläinen-Liikka.

Varautuminen ei ole vain itsestä vaan myös läheisistä välittämistä. "Kannattaa kysyä, pärjäisinkö minä yksin, jos toiselle sattuisi jotain?"

Maatilojen varautumien riskeihin – tai oikeastaan varautumisen puuttuminen – on asia, joka on Pohjois-Savossa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa noussut esiin monissa hankkeissa.

Havaintojen perusteella päätettiin rakentaa oma maatilojen varautumisen parantamiseen keskittyvä hanke Maatilojen varautumisen työkalut.

Sen yhtenä tärkeänä tavoitteena on saada maatalousyrittäjät huomaamaan, miten tärkeä varautumissuunnitelman tekeminen on.

Usein maatalousyritykset ovat muutaman ihmisen tai vain yhden vetämiä. "Tieto on pitkälti ihmisten päissä ja tekeminen keskittyy tähän hetkeen ja arjen pyörittämiseen", sanoo Maatilojen varautumisen työkalut -hankkeen vetäjä Elina Vehviläinen-Liikka. "Varautumisessa on pitkälti kyse siitä, että miten yrityksen toiminta saadaan jatkumaan, jos vastuuyrittäjälle sattuu jotain vakavaa tai hän kuolee."

Varautuminen ja riskinhallinta kulkevat käsi kädessä vaikka ovat hieman eri asioita, Vehviläinen-Liikka selittää.

Monilla maatiloille on tehty riskien hallintaan laatukäsikirjoja, jotka keskittyvät riskeihin yleensä elintarviketurvallisuuden näkökulmasta. Varautumissuunnitelmassa uhkia käsitellään yrityksen selviämisen näkökulmasta.

Varautuminen tarkoittaa, että kirjataan ylös prosessit sekä mitä riskejä niihin kuuluu ja miten niitä hallitaan, Vehviläine-Liikka selventää. "Riskienhallinnalla pystytään vähentämään tai jopa poistamaan riskejä. Sitten on riskejä, joita ei voida poistaa. Niihin pitää varautua ja tehdä sitä varten suunnitelma."

"Sekä riskien hallinta että varautuminen ovat käytännön toimia, ei ole tarkoitus kirjoittaa mitään romaania. Kun toimet ovat tiedossa ja kirjattu selkeästi ylös, niitä on tosi paikan tullen helpompi toteuttaa."

Hankkeen aikana tehdään valmis ladattava sähköinen asiakirja varautumissuunnitelman tekemistä varten. Sen yrittäjä voi muokata oman yrityksensä mukaiseksi. Asiakirja auttaa kuvamaan prosesseja. Lisäksi laaditaan verkkoon sähköinen koulutusohjelma, joka neuvoo vaihe vaiheelta varautumissuunnitelman tekemisessä.

"Jokaisella on varmasti päässään se tieto, mitä varautumissuunnitelman laatimiseen tarvitaan. Valmiin pohjan avulla tiedon saa jäsenneltyä helppolukuiseen muotoon."

Ennen kuin sähköinen varautumissuunnitelma laitetaan valtakunnalliseen jakeluun, sitä testataan pilottitiloilla. Mukana on kooltaan ja tuotantosuunniltaan erilaisia tiloja, myös puutarhamarjojen tuottajia.

Tulevan kesän aikana materiaalia testataan pilottitiloilla ja syksyllä koulutus ja työkalupohja on saatavilla kaikille tiloille käyttöön maksuttomasti hankkeen verkkosivuilta.

• Maatalousyrityksillä ei ole lakiin perustuvaa velvoitetta laatia varautumissuunnitelma. Sellainen kannattaa tehdä, jos haluaa turvata maatilan toiminnan jatkumisen yllättävissä tilanteissa:
• – yrittäjä tai hänen puolisonsa/perheenjäsenensä kuolee, sairastuu tai vammautuu vakavasti,
• – tapahtuu odottamaton luonnonkatastrofi kuten myrsky tai tulva, joka katkaisee esimerkiksi sähköt tai veden tulon,
• – tapahtuu tulipalo, joka tuhoaa rakennuksia ja/tai tilan toiminnan kannalta oleellisia koneita ja/tai laitteita.
• Laadi avioehto, testamentti, edunvalvontasopimus ja hoitotahto.
• Tarkista, että vakuutukset ovat ajan tasalla.
• Nimeä vähintään kaksi varahenkilöä, joista toinen perheen ulkopuolinen, ja perehdytä heidät tilan asioiden hoitoon.
• Tee valtakirja tilan asioiden hoitamiseen varahenkilölle.
• Listaa toiminnan kannalta tärkeät puhelinnumerot: eläinlääkäri, lomatoimisto, rehutoimitukset, sähkömies, lypsykoneen korjaaja, kylvökoneen varaosatoimittaja jne.
• Listaa tilan toiminnan kannalta tärkeät nettiosoitteet ja tunnukset niiden käyttämiseen.
• Tee kylvötöiden tarkistuslista.
• Tarkista, onko oma maito- tai lihaosuuskuntasi antanut ohjeita? Perehdy niihin ja toimi ohjeiden mukaan.
• Tee työohjeita kirjallisina niin pellolle kuin navettaan ja laita ohjeet mahdollisuuksien mukaan näkyville työkohteisiin, myös videot ovat käyttökelpoisina ja helppo jakaa Whatsappissa varahenkilöille.
• Huolehdi ensiapukaapin täydennyksestä ja ensisammutuskaluston kunnosta.
• Harjoittele eläinten evakuointia ja vaihtoehtoisia kulkureittejä.
• Koekäytä varavoimakonetta säännöllisesti.
• Osa vinkeistä on MTK:n oppaasta Turvallinen maatila