Pellolta pöytään -strategia testaa kansallisen linjan uskottavuuden
Jos kasvinsuojeluaineiden ja eläinlääkkeiden käyttöä alennetaan vielä nykyisestä, seuraukset näkyvät meilläkin lisääntyneinä satotappioina ja eläinten hoidon vaikeutumisena.Komissio julkaisi keväällä 2020 Pellolta pöytään -strategiansa, jossa esiteltiin kunnianhimoiset tavoitteet puolittaa kasvinsuojeluaineiden ja eläinlääkkeiden käyttö EU:ssa.
Tämän vuoden varsinaiset asetusedotukset ovat olleet vaikea pala koko EU:n maataloudelle. Suurien käyttömäärien jäsenmaat pelkäävät perustellusti tuotannon rajua alasajoa. Osa jäsenmaista on vaatinut erityiskohtelua jo valmiiksi vähäisemmän käytön perusteella. Meillä Suomessa on pidetty tiukkaa kansallista linjaa, joka on nyt joutumassa todelliseen testiin.
Useat EU-tason tilastot perustelevat Suomen vähäistä kasvinsuojeluaineiden ja eläinlääkkeiden käyttöä. Myös vuonna 2020 Ruokaviraston kotimaisista elintarvikenäytteistä vain 0,2 prosenttia ylitti asetetut lainsäädännön raja-arvot. EU-alkuperän tuotteista tulokset olivat yli kymmenkertaiset ja Unionin ulkopuolisten maiden näytteistä yli kaksikymmenkertaiset.
Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden ministerineuvosto ovat aloittamassa komission ehdotusten käsittelyn. Myös Suomen odotetaan leikkaavan käyttöään muiden jäsenmaiden linjassa.
Suomalainen viljelijä on ollut jo pitkään sitoutunut kestävään, kontrolloituun ja määrällisesti hyvin vähäiseen kasvinsuojeluaineiden ja eläinlääkkeiden käyttöön. Jos käyttöä alennetaan vielä nykyisestä, seuraukset näkyvät meilläkin lisääntyneinä satotappioina ja eläinten hoidon vaikeutumisena. Tämä ei voi olla hyväksyttävää viljelijän, kuluttajan kuin ympäristönkään näkökulmasta.
Suomen EU-edustajilla niin parlamentissa kuin neuvostossakin on syytä varmistaa, että viljelijämme eivät maksa tulevista muutoksista kahteen kertaan.
Pekka Pesonen
Bryssel
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





