Syysviljat kiinnostavat edelleen – viime vuoden kaltaisiin ennätysaloihin tuskin päästään
Syyskasvien viime kauden talvituhot eivät ole vieneet viljelijöiden syyskylvöinnokkuutta.
Tilasiemenen toimitusjohtaja Antti Ollila uskoo, että viime vuonna parhaiten talvehtinutta ruista kylvetään tänä vuonna viime vuotta enemmän. Arkistokuva vuodelta 2019. Kuva: Sanne KatainenViljelijät suunnittelevat syysviljojen viljelyä entiseen tapaan, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman uskoo.
”Kevät osoitti, että jos talvituhoilta säästytään, syysviljat yleensä antavat hyvän vasteen. Syysviljojen riskit ovat aina olleet tiedossa, mutta harvoin kärsitään näin suuria talvituhoja.”
Schulmanin mukaan tänä vuonna nähtiin ehkä pahin, ja viljelijät uskovat, että ensi vuodesta tulee parempi. Viime vuoden syyskylvöaloihin tuskin kuitenkaan päästään.
”Politiikkapuoli myös ajaa yhä enemmän siihen, että kasvukauden ulkopuolella pitäisi olla pellot vihreänä.”
Syysviljojen talvituhojen takia Schulman peräänkuuluttaa uudenlaisia viljelysopimuksia.
”Käyttävä teollisuus ja kauppa pitäisi saada mukaan sparraamaan viljelysopimuksia ja jakamaan riskiä viljelijöiden kanssa. Tällä hetkellä sopimukset jättävät viljelijän puille paljaille, jos syysviljat eivät talvehdi. Tarvetta on uudenlaisille sopimuksille. Kaikkien käyttäjien pitäisi tulla mukaan sopimuksiin, sillä siten syysviljoja tulisi viljelyyn.”
Yksi vaihtoehto voisi olla, että sopimusta vastaan viljelijä saisi lannoitteet ja siemenet. Siten lohkot tulisivat ainakin viljelyyn.
Kunhan syysvilja- ja öljykasvisopimukset saadaan kuntoon, viljelijöitä kiinnostaa kyllä, Schulman uskoo.
Tänä vuonna kylvössä on tavallista enemmän hernettä, joka puidaan varhain. ”Niille lohkoille olisi mahdollista kylvää syysöljykasveja tai syysviljoja, ja saada herneiden sitoma typpi hyödyksi.”
Kaikkia rannikkoalueiden lohkoja ei sateiden takia saatu kylvöön keväällä. Niille aloille olisi Schulmanin mukaan hyvä mahdollisuus laittaa syyskasveja. Mikäli nurmi aiotaan lopettaa ja karkearehun sato riittää, pellon voisi kylvää syysviljalle.
Tilasiemenen toimitusjohtaja Antti Ollila toteaa, että syysviljojen siemeniä on mennyt kaupaksi tähän mennessä hyvin.
Syysvehnän siementä on tarjolla rajallisesti talvituhojen takia. Toiveena on, että pellolla kasvussa olevat siemenviljat saadaan puitua riittävän ajoissa syksyn kylvöjä varten.
Hybridirukiin kysyntä on Ollilan mukaan erittäin hyvää.
”Ruis talvehti viime talvena syyskasveista parhaiten, joten rukiin pinta-ala tulee varmasti kasvamaan viime vuodesta. Kun syysvehnän siemenestä on niukkuutta, luultavasti viljelijät sitten laittavat ruista tilalle.”
Syysohran kysyntä on ollut selvästi pienempää kuin viime vuonna. Ollila uskoo viime vuoden huonon talvehtimisen varmasti vähentävän kylvöalaa.
Syysöljykasvien kysyntä on ollut Tilasiemenellä tavanomaista. Siemeniä riittää viime vuoden talvituhoista huolimatta, koska ne tuodaan ulkomailta.
Viljelijöiden mielenkiinto ruisvehnään on selvästi herännyt, koska se talvehti syysvehnää paremmin. Kylvöikkuna on samaan aikaan kuin syysvehnällä.
Peltosiemenen toimitusjohtaja Timo Uusi-Rauva toteaa tyytyväisenä, että viime vuoden talvituhot eivät vieneet viljelijöiden syysviljainnokkuutta.
Siemeniä on tänä syksynä kysytty hyvin, ja niistä alkaa nyt olla jo pulaa siemenviljelmien tuhouduttua osittain viime talvena.
Peltosiemenellä oli viime syksynä ennätysala syysviljoja. Syksyllä kylvetystä alasta alle puolet saadaan puitua, ja onnistuneidenkin alojen sato tulee jäämään tavanomaista heikommaksi.
Uusi-Rauvan varovainen veikkaus on, että syysvilja-alat tulevat jäämään jonkin verran pienemmiksi kuin viime vuonna.
”Suomen kevään olosuhteet ovat suosineet syysviljoja, eli kyllä syyskasveja kannattaa harkita.”
Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta näkee syksyn myös kohtalaisen valoisana.
”Syyskasveissa ennätysaloihin tuskin päästään, koska viljelijät ovat aiempaa varovaisempia. Lisäksi peltoa ei välttämättä vapaudu syyskasveihin riittävän ajoissa suuren kevätkylvöalan takia. Syyskasveja ei kannata kuitenkaan kokonaan sulkea pois, koska on epätodennäköistä, että heti perään tulisi yhtä huono talvehtimisvuosi.”
Riskejä kannattaa punnita tarkkaan.
”Heikoille ja talvehtimisen kannalta epävarmoille lohkoille ei kannata laittaa syysviljoja. Myös kylvöhetken maan riittävä kosteus on tärkeä. Kannattaa lisäksi luottaa tuttuihin, hyväksi havaittuihin lajikkeisiin, ja kokeilla uusia pienemmällä alalla.”
Lue lisää:
Syysviljelykasvit voimissaan itärajalla ‒ ”Syysrypsi näyttää nyt sen, miksi sitä kannattaa viljellä”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
