Helsingin MaatalousKonemessuille otetaan mallia Keski-Euroopan isoilta messuilta

Maatalouskonemessut päästään järjestämään nyt toista kertaa paikan päällä. Kuva: Carolina Husu

Helsingin MaatalousKonemessut päästään järjestämään livenä järjestyksessään toista kertaa. Ensimmäisen kerran messut pidettiin vuonna 2018. Koronan takia vuoden 2020 tapahtuma siirrettiin virtuaalimessuiksi verkkoon.

Vuonna 2018 käsiteltiin sitä, onko Helsinki liian syrjässä maatalouden konemessuja ajatellen. Nyt on jo selvää, että Helsinki ja Messukeskus on hyvä paikka järjestää alan messut.

”Kävijätulokset olivat havahduttava kokemus. MaatalousKonemessut olivat minun messuhistoriani valtakunnallisin tapahtuma. Pelkästään Lapista tuli 800 tilallista paikalle”, kertoo yli 20 vuotta messuja järjestänyt konseptikehittäjä Leo Potkonen. Tuolloin kävijöitä oli 17 000.

Syynä siihen ovat muun muassa hyvät kulkuyhteydet.

”Raideliikenne toimii ja lentäen pääsee kauempaa.”

Käytännössä pääradan varrelta voi käydä vaikka päiväseltään messuilla. Messukeskus sijaitsee aivan Pasilan aseman kupeessa.

Toinen Helsingin valtti isoa tapahtumaa silmällä pitäen on majoituskapasiteetti. Esimerkiksi vuonna 2018 messuviikolla löytyi vielä huokeitakin majoitusvaihtoehtoja.

”Viime syksynä KoneAgria täytti Tampereen ja majoitusten hintataso nousi”, Potkonen kertaa.

Potkonen kannustaakin varaamaan messuille reilusti aikaa. Näytteilleasettajia on yli 400 ja ohjelma monipuolinen.

Messuvierailuun voi yhdistää muutakin aktiviteettia, jolloin reissusta saa mahdollisimman paljon irti. Illalla kannattaa suunnata vaikkapa ravintolaan tai teatteriin.

”Tärkeintä on tavata kollegoita ja tulla katsomaan, mitä uutta alalla tapahtuu”, Potkonen summaa.

Messukäynti tulee harvoin akuuttiin tarpeeseen.

”Sinne tullaan miettimään, mitä tarvitsee ensi vuonna, kolmen vuoden päästä tai 10 vuoden päästä.”

MaatalousKonemessujen tavoite on olla ykköstapahtuma tilojaan kehittäville viljelijöille koko Suomessa. Siihen pyritään rakentamalla kattava näyttely, hankkimalla riittävästi koneita esille ja tarjoamalla sopivasti ohjelmaa.

Tänä vuonna keskeisiä aiheita ohjelmassa ovat datalla johtaminen, kestävä ruokajärjestelmä ja huoltovarmuus, CAP 27, ympäristöasiat, biokaasu ja energia, kotieläintuotanto ja eläinten hyvinvointi, metsäohjelma sekä työssä jaksaminen.

Potkosen mukaan Konemessuilla on kaikilta alan toimialueilta yli 90 prosentin kattavuus.

Miten vaikea maailmantilanne sotineen ja kohonneine kustannuksineen näkyy messuilla?

”Messuilla olo tärkeämpää kuin koskaan, silloin kun markkina on jonkinlaisessa murroksessa”, Potkonen pohtii.

Erilaisia energiaratkaisuja tarjoavien yritysten osastoilla Potkonen arvelee olevan vilkasta, nyt kun sähkön hinta on noussut. Kävijämääriä Potkonen ei halua lähteä arvailemaan, mutta uskoo, että tarvetta kohtaamisiin on nyt paljon.

Leo Potkonen kiittelee messujen yhteistyökumppaneita. Kuva: Carolina Husu

Helsingin MaatalousKonemessut on vahvasti maatalousalan ammattilaisille suunnattu. Ulkopuolisille tapahtumaa ei ole mainostettu.

Tavoitteena on, että näytteilleasettajilla olisi mahdollisuus palvella alalla toimivia ammattilaisia sen sijaan, että aika kuluisi isoja renkaita ihastelevien kaupunkilaisten kanssa.

Ammattimaisuutta pyritään vahvistamaan lisäksi Keski-Euroopan messuilta tutuilla rintakorteilla. Potkonen toivoo, että messukävijät tulostaisivat omalla ja yrityksen nimellä varustetun paperin jo etukäteen.

”Haluamme tällä lisätä ihmisten välistä kommunikaatiota ja alentaa kynnystä tavata toisiamme”, Potkonen luonnehtii.

Toista kertaa Helsingissä järjestettävät MaatalousKonemessut esittelee kaikki maa- ja metsätalouden koneuutuudet ja tuotantopanokset.

Tapahtuman järjestää Messukeskus. Yhteistyökumppaneita ovat AGCO Suomi, Agritek, Hankkija, Konekesko, Lantmännen Agro, NHK-keskus ja Turun Konekeskus.