
Lisää hiiltä maaperään – uudistavasta viljelystä haetaan lääkettä peltojen rappeutumiseen
Yli 300 tutkijaa, päättäjää, neuvojaa ja viljelijää kokoontui Helsinkiin ensimmäiseen Pohjois-Eurooppaa koskevaan 4 per 1000 -aluekokoukseen, jota Baltic Sea Action Group isännöi
Maaperän ja peltojen rapautumiseen yritetään löytää lääkkeitä ja hiilen sitominen maahan on yksi keskeisistä keinoista. Kuva: Veikko NiittymaaPeltojen viljelykunto rapautuu Euroopassa. Se selittää jopa Italian viime viikkojen suurtulvia. Kun vesi ei enää imeydy maahan kuten ennen, Pohjois-Italiassa kärsittiin ennätystulvista. Suunta pitää kääntää, sillä ilman hyvin voivaa viljelysmaata ei kukaan voi hyvin.
Näin totesi maa- ja kalatalousasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevicius, joka osallistui etänä Helsingissä pidettävään 4 per 1000 -aloitteen aluekokoukseen.
Sinkevicius lupasi, että EU tulee lähiaikoina liittymään ohjelman kumppaniksi. Viljellyistä pelloista häviää vuosittain 7 miljoonaa tonnia hiiltä. Suunta pitää kääntää ja huolehtia siitä, että kaikki pellot ovat hyvinvoivia vuoteen 2050 mennessä. Peltoja pitää suojella samalla tavalla kuin ilmaa ja vettä.
Yli 300 tutkijaa, päättäjää, neuvojaa ja viljelijää kokoontui Helsinkiin ensimmäiseen Pohjois-Eurooppaa koskevaan 4 per 1000 -aluekokoukseen, jota Baltic Sea Action Group isännöi. Saman verran väkeä oli mukana etäyhteydellä. Uudistava viljely on kaikkien huulilla, ja keinoja sen edistämiseksi haetaan.
Kolmipäiväinen kokous alkoi tiistaina iltapäivällä. Avajaispäivä oli varattu etupäässä hengen nostattamiseen. Keskiviikkona keskitytään keinoihin, miten hiiltä pystytään sitomaan maaperään ja peltoon ja mitä sillä voidaan saada aikaan.
4 per 1000 -aloitteen nimi viittää hiilen sitomiseen. Tavoite on nostaa peltojen hiilen määrää 4 promillea joka vuosi. Kuva: Veikko NiittymaaRanskassa kahdeksan vuotta sitten syntynyt 4 per 1000 -aloite kannustaa sidosryhmiä siirtymään kohti uusiutuvaa, tuottavaa, erittäin kestävää maataloutta, joka perustuu asianmukaiseen maan- ja maaperänhoitoon ja joka luo työpaikkoja ja tuloja ja johtaa siten kestävään kehitykseen.
Aloitteen nimi viittää hiilen sitomiseen. Tavoite on nostaa peltojen hiilen määrää 4 promillea joka vuosi. Suomi oli yksi ensimmäisistä mukaan liittyneistä EU-maista. Nyt mukana on 22 maata.
Hiilen sitominen maaperään ja hiilipitoisuuden kasvattaminen on monella tavalla hyödyllistä, korostaa ohjelman perustaja ja johtaja ranskalainen Paul Luu.
Maaperän hiili eli orgaaninen aines on keskeistä lähes kaikessa, kun mietitään peltojen viljavuutta, ravinteiden saatavuutta, maaperän monimuotoisuutta, hiilen sitomista pois ilmasta, veden imeytymistä ja puhdas vettä.
Luun mukaan maatalous voi tarjota ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja samalla huolehtia elintarviketurvasta edistämällä paikallisiin oloihin sopivia viljelytapoja.
Hiilen määrä on laskenut tasaisesti joka puolella Eurooppaa ja siihen tarvitaan nyt pikaisesti muutosta. Pelkkä käänne ei riitä, vaan meidän pitää kiirehtiä, kiihdyttää toimia hiilen palauttamisessa maaperään, korostaa johtaja Vaclav Kurela Carboneg-järjestöstä Tšekeistä.
EU:ssa kirjattiin ylös keskeiset asiat ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Maaperä on listalla viidentenä, toteaa varapääjohtaja Magda Kopczynska EU:n maatalousosastolta. ”Jos maaperä voi huonosti, maataloudessa ei voi mennä hyvin.”
Hän on iloinen siitä, että asiaan paneudutaan ja niin paljon tutkimusta on menossa. Kopszynska pitää tärkeänä, että maatalouden tukemista ohjataan maaperää parantaviin toimiin. Se näkyy myös uudessa cap-uudistuksessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








