Boreal ponnistaa 110-vuotiaista juuristaan
Vuonna 1992 suomalainen kasvinjalostustoiminta oli kohtaamassa pahan iskun: Noveraksi uudelleen nimetty Hankkija hakeutui heinäkuussa konkurssiin.
Hankkija omisti toisen Suomen kahdesta kasvinjalostuslaitoksesta. Konkurssin myötä sen 80 vuoden aikana luoma jalostustyö oli vaarassa tuhoutua.
Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen silloinen johtaja Erkki Kivi sai ripeällä toiminnalla pelastettua laitoksen toiminnan.
”Se liitettiin osaksi valtion viljavarastoa, joka hoiti koetoimintaa vuodet 1992 ja 1993”, kertoo Boreal Kasvinjalostus Oy:n toimitusjohtaja Markku Äijälä.
Konkurssin jälkeen maa- ja metsätalousministeriö perusti toimikunnan pohtimaan kasvinjalostuksen uudelleenjärjestelyä. Äijälä työskenteli toimikunnan sihteerinä.
Äijälän mukaan toimikunnassa mietittiin monenlaisia malleja, esimerkiksi kasvinjalostuksen keskittämistä silloiseen Maatalouden tutkimuskeskukseen MTT:hen. Myös kasvinjalostuksen yhtiöittäminen osakeyhtiöksi oli esillä jo tuolloin.
Ehdotuksista valittiin Hankkijan ja MTT:n kasvinjalostuslaitosten sekä MTT:n yhteydessä toimineen Jokioisten siemenkeskuksen yhdistäminen Boreal Kasvinjalostus -nimiseksi valtion liikelaitokseksi. Se aloitti toimintansa vuonna 1994.
Vuonna 2000 Boreal yhtiöitettiin osakeyhtiöksi ja sen omistajapohjaa laajennettiin.
”Mukaan yhtiön toiminnan ohjaamiseen saatiin sen myötä elintarvikeketjun toimijoita. Se vahvisti yrityksen asiakaslähtöistä toimintaa.”
Tapahtumat Borealin syntymisen taustalla olivat dramaattisia, mutta jälkikäteen kasvinjalostuksen irrottamista MTT:n perustutkimuksesta ja kokoamista yhdeksi yhtiöksi voi Äijälän mukaan pitää hyvänä ratkaisuna.
Vaikka Boreal Kasvinjalostuksen historia alkoi vuonna 1994, sen juuret ovat 90 vuotta kauempana.
Kasvinjalostus sai alkunsa vuonna 1904, kun Suomen kylvösiemenyhdistys perustettiin. Kasvinjalostus oli mukana jo yhdistyksen perustamiskirjassa, Äijälä kertoo.
Ensimmäisinä vuosina kasvinjalostuksessa oli mukana lisäksi useita yksityisiäkin toimijoita.
Koska jalostus on pitkäjänteistä työtä ja tuotot tulevat markkinoilta hyvin hitaasti, yksityiset toimijat jäivät nopeasti pois. 1930-luvulle tultaessa jäljellä olivat enää valtion ja Hankkijan kasvinjalostuslaitokset.
”Kaikkien näiden työn tuloksena meille on kertynyt arvokas geeniaineisto, joka on nyt Borealin käytössä.”
Boreal on maailman mittakaavassa pieni jalostaja. Sillä on kuitenkin poikkeuksellisen laaja jalostusohjelma, tällä hetkellä 12 kasvilajia. Suurimpia ovat ohra, kaura, kevätvehnä ja nurmikasvit.
Esimerkiksi herneen jalostusohjelman monet Borealin eurooppalaiset kilpailijat ovat lopettaneet kokonaan. Boreal sen sijaan satsaa niin herneeseen kuin härkäpapuunkin, jotta meidän valkuaisomavaraisuuttamme pystyttäisiin parantamaan.
”Vuodesta 1994 Boreal on tuottanut markkinoille 108 lajiketta 18 kasvilajista”, Äijälä kertoo.
”Tällä hetkellä Borealin lajikkeilla viljellään noin kaksi kolmasosaa Suomen peltopinta-alasta. Markkinaosuus on ollut 10 viime vuotta hyvin vakaa.”
Sijainti tuo yritykselle kilpailuetua, sillä erityisesti pohjoisiin oloihin soveltuvia lajikkeita jalostavat Borealin lisäksi vain Ruotsin Lantmännen ja Norjan Graminor.
Vaikka Etelä-Suomessa on tarjolla yhä enemmän keskieurooppalaisia lajikkeita, käytännössä sopivien lajikkeiden löytäminen oloihimme ei ole helppoa.
Borealilla on myös muita vahvuuksia.
”Kilpailijoidemme lajikkeet eivät ole kohdistettu yhtä tarkasti Suomen markkinoille kuin Borealin lajikkeet. Tunnemme kotimaan jalostustarpeet sekä olot, joissa lajikkeitamme viljellään.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
