Seppo Vuokko arvostelee HS:n Itämerilaskuria: "Joudumme lukemaan vain valmiin tuomion ilman perusteluja"

Karjatiloilla viljeltävä nurmi pitää pellot kasvipeitteisinä ja estää siten valumia. Kuva: Markku Vuorikari

Luontotoimittaja ja -kirjailija Seppo Vuokko kirjoittaa maanantain MT:ssä epäilleensä pitkään laskelmia, jotka syyllistävät Suomen maatalouden Itämeren pilaajaksi.

"Laskelmat – siis kerto- ja yhteenlaskut – on varmaan oikein suoritettu, mutta miten on perusteiden laita?"

Vuokon mukaan ei ole selvästi kerrottu, mistä laskelmia edes saisi. "Joudumme lukemaan vain valmiin tuomion ilman perusteluja."

Hän muistuttaa, ettei lannoitteita huvikseen kylvetä pelloille vaan ne pyritään hyödyntämään mahdollisimman tarkasti.

"Jos pellonojasta jossakin Suomessa tuleekin kilo typpeä vuodessa, ei kaikkien peltojen Itämereen päätyvän typen määrää voi laskea vain kertomalla peltohehtaarien määrällä parilta pellolta mitatut hehtaaripäästöt. Typpeä ja fosforia sitoutuu monin eri tavoin ennen kuin vesi päätyy Itämereen", Vuokko painottaa.

"Ojien, jokien ja järvien rantakasvillisuus sitoo typpeä, samoin sitä sitoutuu ulappavesien planktoniin ja sitä kautta kaloihin ja osa tästä ravinnekuormasta voi kiertää viljelijän omaan pöytään. Osa ravinteista päätyy järvien pohjaliejuun."

Typpeä tulee kaikkialle myös ilman kautta: sitä kulkeutuu hehtaarille kolme kiloa vuodessa.

"Ilman tuomat laskeumat tulevat liikenteestä, asutuksesta ja teollisuudesta, siis tiuhaan asutuilta seuduilta eikä metsistä ja karjatiloilta. Kymijoki tuo Itämereen viisi miljoonaa kiloa typpeä vuodessa. Onhan se paljon – mutta Kymijoen valuma-alueelle laskeutuu ilmasta 11 miljoonaa kiloa typpeä vuodessa, kaksi kertaa enemmän", Vuokko kirjoittaa.

"Kai ne laskurin tekijät ovat jotenkin selvittäneet, että ilman kautta tullut typpi jää maalle, mutta jokien tuoma typpi on peräisin Sisä-Suomen karjatiloilta!"

Vuokko on kasvitieteilijä ja luontotoimittaja, joka kuului radion Luontoilta-ohjelman alkuperäiseen asiantuntijaraatiin. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja luonnosta.

Muokattu 27.2.2107 kello 12:38 lisätty tiedot Vuokon ammatista.

Lue koko mielipidekirjoitus:

Itämerilaskuri ja maatalouden päästöt

Lue lisää:

Keskustan Leppä: "HS:n Itämerilaskuri on vaillinainen ja asenteellinen ja sillä on lähinnä viihdearvoa"

Professorit: Itämeri ei voita mitään, jos Kiuruveden karjatalous häviää

Maatalousministeri Kimmo Tiilikainen: "Ruokahävikki puuttui kokonaan HS:n Itämerilaskurista"