Kotimaiselle öljypellavalle riittäisi menekkiä
Öljypellavan viljelyala on viime vuosina vaihdellut tuhannen ja 1 800 hehtaarin välillä. Pellavaa jalostava teollisuus haluaisi, että tuotanto vähintään tuplaantuisi, jotta raaka-ainetta ei tarvitsisi tuoda ulkomailta.
Viime vuonna Suomeen tuotiin yli tuhannen hehtaarin satoa vastaava määrä öljypellavaa.
Työtä pellavanviljelyn laajentamiseksi on tehty vuosia, mutta heikoin tuloksin.
Kauhajoella toimivan Linseedin viljelypäällikkö Heikki Lahti-Kala arvelee, että öljypellava on monelle viljelijälle edelleen liian vieras kasvi.
Öljypellavalla on viljelykasvina monia etuja. Se vaatii huomattavasti viljaa vähemmän tuotantopanoksia ja työtä. Esimerkiksi lannoitustarve on noin puolet viljasta eikä tautitorjuntaa tarvita, Lahti-Kala korostaa.
Sopimustuotannossa tuotteen hinta on tiedossa etukäteen. Se ei heilahtele pörssien mukaan.
Öljypellava tuo viljatilalle mahdollisuuden kasvinvuorotukseen, ja sen esikasviarvo on hyvä. Se myös tasaa työhuippuja.
Monella on se käsitys, että öljypellavan puinti on hankalaa. Ammattitaidolla ja hyvillä puimurin säädöillä sekin on hallittavissa, Lahti-Kala vakuuttaa. Hän itse on viljellyt öljypellavaa 13 vuotta.
Öljypellava on Lahti-Kalan mukaan vaatimaton kasvi.
Parhaimmillaan pellava on hikevillä hieta- ja hietasavimailla ja avoimilla peltoaukeilla.
Vain hyvin multavat maat ja turvemaat eivät sille sovi. Niissä on liikaa typpeä, jolloin tuleentuminen viivästyy.
Öljypellava kylvetään heti, kun maa on muokkauskunnossa. Maan lämpenemistä ei siis jäädä odottamaan.
Siemenmäärä on 50–60 kiloa hehtaarille ja kylvö tehdään suhteellisen matalaan.
Ensimmäisenä vuonna viljelijä joutuu ostamaan sertifioidun siemenen, mutta sen jälkeen siemenen voi ottaa omasta sadosta.
Puinti sujuu, kun kasvusto on tuleentunut ja kuiva. Ilman suhteellisen kosteuden pitäisi olla alle 80 prosenttia.
Lahti-Kala pitää vuotta 2012 pellavanviljelyuransa hankalimpana. Sateen jälkeen tarvitaan yksi tai kaksi poutaista välipäivää ennen kuin pellavan puintiin kannattaa lähteä. Viime vuoden korjuukaudella harvat poudat olivat yleensä vain päivän mittaisia.
Öljypellava sopii Lahti-Kalan mukaan hyvin myös luomuun. Luomupellavalla on vielä kovempi kysyntä kuin tavanomaisella.
Agronomi Ari Klemola on laskenut öljypellavan katetuottoa ohraan verrattuna.
Oheisesta laskelmasta näkyy, että pellava päihittää rehuohran sekä paremmalla hehtaarituotollaan että alemmilla tuotantokustannuksilla. Vain aloitusvuonna muuttuvat kustannukset ovat pellavalla suuremmat, kun tilalle on hankittava sertifioitu siemen.
SATU LEHTONEN
Öljypellavan viljelyopas ja
muuta pellavatietoa osoitteessa www.pellava.fi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
