Sarkasen tilan Huttu on hieman pitkäksi venähtäneellä umpikaudella, mutta ansaitulla sellaisella. Lypsettyä maitoa on nimittäin kertynyt jo 117 000 kiloa. Kuva: Piia Lehojärvi
Kylmyys hidastaa nurmien kasvua, mutta Jaakko Aholaa se ei haittaa – ”Nyt on aikaa viimeistellä kevättöitä ennen rehuntekoa”
Idyllisen Kukkiajärven rannalla sijaitsee Jaakko ja Heikki Aholan moderni, kahden robotin maitotila. Sarkasen tilalla on lypsyssä noin 120 lehmää ja nuorkarjaa on toinen mokoma.Pälkäne
Sarkasen tilalla Pälkäneellä Viiru-kissa pitää jyrsijöille komentoa. Voikukkaa ei juurikaan ole tuotantonurmissa ollut, mutta tämän kevään kuivana ja lämpimänä aikana se otti erävoiton nurmen kasvusta, Jaakko Ahola kertoo. Kuva: Piia LehojärviTilan kylvöt olivat maanantaiaamuna aivan loppusuoralla. Puitavat kasvit eli rehuherne ja kevätvehnät sekä nurmet oli jo kylvetty. Kylvettävänä oli enää muun muassa maisemakukkaseosta. Vehnää päästiin kylvämään hieman aikataulusta jäljessä, mutta olosuhteet ovat hyvät ja Jaakko Ahola on toiveikas niiden suhteen.
Ahola on vanhojen nurmien kasvuun tänä keväänä myös tyytyväinen.
”Viikon sisään on tullut noin 25 milliä vettä, se tuli kyllä tarpeeseen.”
Alkuviikosta nurmi oli polvenkorkuista. Kylmennyt sää hidastaa kasvua, mutta se ei nuorta maitotilallista tunnu haittaavan, päinvastoin. Nyt on aikaa viimeistellä kevätöitä ennen rehuntekoa, jonka Ahola arvioi ajoittuvan kesäkuun puolen välin tienoille.
Sarkasen tilan maalajijakauma mahdollistaa sen, että joka vuosi saadaan edes kohtalainen säilörehusato kolmen niiton taktiikalla.
”Jos yhdeltä maalajilta tulee huono sato, toiselta tulee huippusato. Ja aina löytyy pari keskimääräistä”, Ahola kuvailee.
Ruokintaa täydentämään tilalla viljellään yksivuotista vihantaherne-ruisvehnäseosta. Lisäksi repertuaarista löytyy syysvehnä, joka talvehti tällä kertaa hyvin.
”Viime vuonna uusittiin 90 prosenttia syysvehnistä”, Ahola naurahtaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
