Salaojien hoitorästit kasvavat suomalaisilla tiloilla koko ajan – nämä asiat on hyvä ottaa huomioon salaojien kunnossapidossa

Jarmo Karhun työyksikössä vesi kulkee jalkalavavaunussa ja Homburg-huuhtelulaite etukuormaajassa. Vaunun 12 motin vesitilavuus riittää 1500 metrin huuhteluun eli noin kolmelle hehtaarille. Kuva: Jussi Knaapi

Salaojien huolto alkaa huolellisesta suunnittelusta ja dokumentoinnista. Salaojat tulisi huuhdella muutaman vuoden kuluttua rakentamisen jälkeen. Tärkein asia on varmistaa, etteivät putket ole tukossa ja vesi pääsee putkeen.

”Salaojien huuhtelu on urakoitsijan näkövinkkelistä melko haasteellista, sillä helpompien kesien jälkeen kysyntä hiipuu, koska ojien toimintahäiriöt eivät korostu,” toteaa Jarmo Karhu Seinäjoen Ylistarosta. Karhulla on yli kymmenvuotinen kokemus huuhtelu-urakoinnista. ”Pellossa ja salaojissa on iso pääoma kiinni, joten tuntuisi järkevältä, että ojastojen kuntoon kiinnitettäisiin enemmänkin huomiota,” Karhu jatkaa.

Jarmo Karhu jakaa monen alan toimijan huolen ojastojen kasvavista hoitorästeistä. Uudistukset olisi hyvä aloittaa vaikkapa uusojituksen suunnittelusta, jossa huuhteluyhteiden asennuksen soisi kuuluvan aina ohjelmaan.

Uusien ojastojen ”käyttöönottotarkastus” ei myöskään olisi pahitteeksi. Huuhtelu muutaman vuoden jälkeen varmistaisi, että ojastot ovat edelleen priimakunnossa, työnaikaiset epäpuhtaudet ja vastaavat tulisivat tarkastetuksi ja mahdolliset alkavat ongelmat olisi helpointa havaita ja poistaa hyvissä ajoin.

”Yllättävän paljon tulee eteen ongelmia, joissa uusi huolella tehty ojitus alkaa oirehtia – pellon kuivuminen hidastuu.” Karhu on todennut syynkin: ”Jos tyyliin viiden vuoden kuluttua ojituksesta imuojat ovat puolillaan hienojakoista maa-ainesta, niin kyllä silloin huomio kiinnittyy käytettyyn suodatusmateriaaliin.”

Salaojien suodatusmateriaalin ongelmat ojituksissa, jotka eivät ole varsinaisesti ruostealueilla, on ollut kasvava ilmiö. Hyvä lääke tähän on ajoissa tehty ojien huuhtelu.

Suuri osa pelloistamme on ojitettu aikana, jolloin riitti harvahko ojaväli. Ihan aiheesta tehdään täydennysojituksia, joilla puolitetaan imuojaväli. Karhu kuitenkin korostaa, että aina ensin kannattaisi vanhat ojastot huuhdella, jolloin nekin saataisiin palautettua alkuperäiseen iskuun ja uudisojituksesta saataisiin täysi hyöty. Muutoinhan imuojien tihentäminen ei oikeastaan paranna tilannetta, vaan palauttaa sen vain ennalleen.

Ruosteen kertyminen putkiin on alueellinen ongelma, joka pahimmillaan vaatii huuhtelupuhdistuksen joka vuosi.

Myös tiiveimmät savimaat ovat vaativia, koska kostuessaan ne paisuvat vettä läpäisemättömiksi. Kuivuessaan haastetta tulee voimakkaan halkeilun vuoksi. Tämän ilmiön hallitsemiseksi kannattaa kokeilla viljelyteknisiä keinoja.

Lue myös: Pellon parantaminen vesivaroja hyödyntämällä

Tiiliputkin tehdyn ojastot ovat oma lukunsa. Ennen vanhaan oli tapana, että putkien saumat oli aseteltava hyvin tarkoin päittäin, saatettiin jopa hioa saumat tarkoin istuviksi. Tiiliputkista muodostui tällöin itse asiassa tiivis vesijohto, johon vesi pääsi periaatteessa vain suotumalla. Tiiliputket ovat myös haasteellisia, koska putkien saumojen epätasaisuudet kuluttavat huuhteluputkea rankasti, ja saattavat jopa estää huuhtelusuuttimen pääsyn eteenpäin.

Avainasioita salaojituksen toimintavarmuuden ylläpidossa on useita alkaen suunnittelusta ja salaojakartoista. Karttojen hyödyntäminen pellolla on kuitenkin vasta alkuvaiheessaan, sillä vanhojen suunnitelmien digitalisointi on vasta alussaan. Toki pilottikäyttäjillä alkaa jo olla karttoja kännykässä ja pellolla mukana. Tällöin on kyse ns. älykartoista, joissa digitalisaatio on mukana koko suunnitteluprosessissa.

Nämä kartat voidaan tuoda erilaisiin ohjelma-alustoihin, (esim. Google Earth Pro) ja sijoittaa läpinäkyvästi myös erilaisten NDVI- ja satokarttojen päälle. Tämäntyyppinen eri tietolähteiden integraatio helpottaa viljelyn suunnittelua ja seurantaa isosti.

Kannustusta tarvittaisiin myös tilatasolla. Nykyisessä kustannuspaineessa kaikki lisäkulut karsitaan pois, joten huuhteluyhteet ja kaivot eivät ole itsestäänselvyys, vaikka ne maksaisivatkin itsensä takaisin nopeasti.

Lue Koneviestin nettisivuilta lisää vinkkejä ja tietoa salaojien huoltoon!

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:

Neuvostoaikainen Talleks-salaojakone on ennakkoluuloton konehankinta – näin sujuu budjettiojitus neuvostoveturilla

Jykevä H30 -lanan kokeilu jatkuu – myyräoja-auralla salaojien teko sujuu helposti ja edullisesti