Mansikanviljelijät haluavat entistä enemmän kotimaisia taimia

Alina Komulainen (vas.) ja Raita Piirainen leikkasivat rönsypistokkaita mansikan emotaimista viime torstaina. Kuva: Miska Puumala

Rönsypistokkaat juurrutetaan turpeeseen. Neljän viikon kuluttua taimet ovat valmiita myyntiin ja istutettavaksi. Kuva: Miska Puumala

Emotaimien rönsyistä leikataan rönsypistokkaita viidesti kasvukauden aikana. Kuva: Miska Puumala

Kari Komulainen tuottaa mansikantaimia Kajaanissa. Emotaimet kasvatetaan katosta roikkuvissa kasvatusalustoissa. Kuva: Miska Puumala

Suomalaiset mansikantuottajat ovat aiempaa kiinnostuneempia kotimaisista taimista, kertoo kajaanilaisen Peuraniemen taimitarhan toimitusjohtaja Kari Komulainen.

"Kotimaisten taimien kasvavaa suosiota selittävät niiden elinvoimaisuus, tautivapaus sekä toimitusketjun lyhyys", hän kertoo.

Varmennetussa taimituotannossa samoja emotaimia voi käyttää enintään kaksi vuotta, mutta Peuraniemen tilalla kasvustot uusitaan vuosittain.

"Emotaimet ovat ohittaneet parhaan ikänsä ensimmäisen vuoden jälkeen, jonka jälkeen ne kompostoidaan."

Useimmilla suomalaisilla taimitiloilla taimet kasvatetaan kasvatuslaatikoissa, joten ne eivät ole suorassa kosketuksessa maahan.

Ulkomailla taimet kasvatetaan pääasiassa avomaalla, mikä kasvattaa tautiriskiä.

Komulaisen mukaan jotkut kasvitaudit voivat säilyä maaperässä jopa 15 vuotta.

"Tyvimätä on isoin ongelma taimien tuotannossa. Kasvihuoneissa se on kuitenkin helppo pitää kurissa."

Komulaisen mukaan ulkomaiselle taimelle tyypillistä punamätää ei ole havaittu kotimaisessa taimituotannossa.

Suomessa taimien kasvattaminen avomaalla on lyhyen kasvukauden vuoksi vaikeaa.

Avomaalla taimet voidaan kasvattaa pienemmin kustannuksin kuin kasvihuoneissa, mikä näkyy kotimaisten ja ulkomaisten taimien hintaerona.

"Ulkomailla volyymit ovat isot ja toiminta on suurelta osin koneistettu", Komulainen sanoo.

Hänen mukaansa kotimaiset mansikantaimet ovat pitkäikäisempiä kuin ulkomaiset taimet.

"Ulkomainen taimisto uusitaan usein jo kolmannen tai neljännen satovuoden jälkeen."

"Kotimainen taimi tuottaa laadukasta satoa helposti 1–2 vuotta ulkomaista pidempään", hän kertoo.

Mansikantaimien syysistutuskausi on käynnissä ja taimikauppa käy kuumana. Kiivain syysistutuskausi alkaa heinäkuun alusta ja kestää elokuun puoliväliin.

Komulaisen mukaan suomalainen mansikantaimien tuotanto ei riitä tällä hetkellä kattamaan kysyntää. Valtaosa Suomessa käytettävistä taimista tulee ulkomailta.

"Suomessa istutetaan vuosittain noin 25 miljoonaa mansikantainta, josta kotimainen tuotanto kattaa noin neljänneksen."

Ulkomaiset taimet ovat pääsääntöisesti niin sanottuja satotaimia eli ne tuottavat satoa jo istutusvuonna.

Sen sijaan suomalaiset taimet eivät tuota marjaa istutusvuonna, mutta syksyllä istutettu tuottaa seuraavana kesänä jo normaalin sadon.

Valtaosa mansikasta istutetaan kevätmuotoisena. Komulainen toivoo, että syysistutuksen suosio nousisi.

"Syysistutus mahdollistaa peltojen kesannoinnin ja kunnostuksen alkukesästä. Lisäksi syysistutus keventää kevään työruuhkaa", Komulainen kertoo.

Hänen mukaansa syksyllä istutetut taimet talvehtivat hyvin eikä siemenrikoista ole yhtä suurta ongelmaa kuin keväällä.

Peuraniemen taimitarha tuottaa erilaisten marjakasvien taimia kasvihuoneissa.

Merkittävin marjakasvi on mansikka, jonka lisäksi yritys kasvattaa vadelman, tyrnin ja herukan taimia. Myös vadelman taimet ovat varmennettuja.

Peuraniemen taimitarha on laajentanut tuotantoaan hiljattain. Tällä hetkellä yritys myy lähes kaksi miljoonaa tainta vuodessa.

Komulaisen arvon mukaan yrityksen vuotuinen liikevaihto on laajennuksen jälkeen 300 000–500 000 euroa.

Yrityksessä työskentelee sesongin aikana 10–18 työntekijää.

"Kasvihuoneissa työskentely on mielekkäämpää kuin avomaalla. Rönsypistokkaat voidaan leikata sopivalla korkeudella", Komulainen kertoo.

Peuraniemen taimitarhan vuosiaikataulu

Viikolla 10 mansikantaimien tuottaja saa uudet mikrotaimet, jotka juurrutetaan turpeiseen kasvualustaan.

Viikolla 16 juurtuneet emotaimet nostetaan kouruissa oleviin turpeella täytettyihin kasvatuslaatikoihin, joita lannoitetaan, käsitellään ja kastellaan säännöllisesti.

Viikolla 23 ensimmäiset rönsypistokkaat leikataan emotaimista. Pistokkaat laitetaan kennoihin juurtumaan.

Viikolla 25 uusi erä rönsypistokkaita on valmiina leikattavaksi.

Viikolla 27 ensimmäisen leikkuun taimet ovat myyntikunnossa ja valmiina istutukseen ja marjantuotantoon.

Viikolla 29 kolmas pistokaserä leikataan. Toisen erän rönsypistokkaat ovat valmiina myytäväksi.

Emotaimet

Emotaimet eivät tuota marjaa, vaan rönsypistokkaita, jotka leikataan irti emotaimista ja juurrutetaan myytäviksi taimiksi.

Rönsypistokkaat asetetaan turpeella täytettyyn kennolevyyn juurtumaan neljäksi viikoksi.

Yhdestä emotaimesta leikataan lajikkeesta riippuen 50–100 rönsypistokasta vuodessa.

Emotaimia lannoitetaan typpipitoisilla lannoitteilla, minkä vuoksi ne rönsyävät voimakkaasti.

Rönsypistokkaat leikataan viisi kertaa kauden aikana, noin 3–4 viikon välein.

Rönsyjä leikataan emotaimista kaikkiaan viisi erää vuodessa. Varmennettuja emotaimia voidaan käyttää kahden kasvukauden ajan.