MTK:n Marttila vastaa S-ryhmän pääjohtajalle: "Enemmän ja halvempaa? Tuottajat ovat jo puun ja kuoren välissä, mutta vieläkään lihatiskillä ei näy possun saparokylttejä"

"Jälleen kerran heitän S-ryhmälle vastapallon, että pysähtykääpä vähän miettimään. Suomen pitäisi olla vastuullisuuden edelläkävijä ja samalla tuottaa ruokaa kilpailukykyisillä hinnoilla, ja eihän siinä mitään, kyllä viljelijät tekevät, mutta yhtään lisähintaa ei ole tullut", Juha Marttila suomii ruokaketjun pelisääntöjä. Kuva: Kuvat: Jaana Kankaanpää

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pitää S-ryhmän uuden pääjohtaja Hannu Krookin haastattelua perjantain MT:ssä paljon puhuvana.

Krook toivoi Suomeen suurempia maatiloja ja koko ruokaketjulle maatiloja myöten parempaa kansainvälistä kilpailukykyä. Samalla hän sanoo ymmärtävänsä kotimaisen lihantuotannon korkeita eettisiä vaatimuksia.

Marttilasta näkemys kertoo avoimesti ja rehellisesti S-ryhmän ajattelusta.

"Onhan tässä mielenkiintoinen yhteiskunnallisen keskustelun paikka. Tätä viestiä on hyvä peilata siihen, mitä yhteiskunnassa muutenkin puhutaan eli onko tehotuotannossa menty liian pitkälle ja missä kulkevat sen rajat. Mutta nyt ruokakaupan markkinajohtaja sanoo, että tehokkuutta pitää lisätä", Marttila sanoo.

"Halutaan siis enemmän ja halvempaa? Siinä ei ole mitään uutta, se on ruokamarkkinoiden todellisuutta ja sen kanssa tuottajat ovat eläneet jo pitkään. On vain niin, että suomalaista ruokaa ei voi tuottaa maailman halvimmilla hinnoilla. Tuottajat ovat nyt liian ahtaassa paikassa puun ja kuoren välissä."

Markkinat vaativat tehokkuutta ja lainsäädäntö ja yhteiskunta luovat paineita hyvälle eläinten- ja ympäristönhoidolle, mutta lisää rahaa tuottajalle ei yksikään lisävaatimus tuo.

Marttilan mukaan tehokkuus ja kestävyys eivät ole vastakohtia, sillä tuotantopanosten viisas käyttö on kumpaakin. Tehokkuutta voidaan siis parantaa kestävästi, mutta kohtuuttomia ei voida vaatia.

"Ei voi olla samaan aikana pieni ja tehoton ja iso ja tehokas. Kultaisen keskitien etsimisessä S-ryhmä voisi ottaa johtavan roolin, koska se on suurin ostaja ja jakelija ja mielipidevaikuttaja ja sillä on siten valtava asema ja myös vastuu."

Asiaa ei ratkaista pelkillä juhlapuheilla, sillä jos keskustelun määrä jotakin ratkaisisi, maatiloilla menisi jo tosi hyvin, Marttila sanoo.

Ihan ilmaisena käytännön keinona Marttila esittää vastuullista viestintää.

"S-ryhmä voisi nostaa vahvemmin esiin suomalaisen tuotannon vahvuustekijöitä, mutta se on kovin laimeaa. Vieläkään ei lihatiskillä näy possun saparokylttejä, että joista selviäisi, miksi suomalainen maksaa enemmän."

Kyltissä pitäisi kertoa, että halpa tanskalainen ja saksalainen tuontipossu on tuotettu EU:n sikadirektiivin vastaisesti, mutta kotimainen eläinten hyvinvointia vaalien.

Isoja tilakokoja vaativalle Krookille Marttila muistuttaa omasta historiastamme, minkä vuoksi tilakoossa tullaan esimerkiksi Ruotsin perässä.

"Mutta vauhtihan on meillä hurjaa. Yrittäjillä ja koko alalla on ollut sellaista juoksemista, ettei ala olisi kestänyt nopeampaa tilakokoon kasvua. Kasvua ei mikään pysäytä, mutta ei sitä tarvitse kiihdyttääkään, vaan miettiä mieluummin, onko vauhti jo liian kova."

Lue myös:

S-ryhmän uusi pääjohtaja Hannu Krook hakisi tehokkuutta maatilojen kokoa kasvattamalla – "Suomi on mukana kansainvälisessä kilpailussa ja silloin koko ruokaketjun täytyy olla kannattava