Maatiaisista risteytettyJuuso-kevätruis kysyttyä
Viime vuosikymmenellä ruislajikkeiden kärjessäkin ollut Juuso-kevätruis ei ole puhdas maatiaislajike.
Juuson jalostajanoikeudet omistava Heikki Karjalainen Rengosta toteaa, että hänen isoisänsä toi kevätruista, suvikasta, Karjalasta sodan aikana. Lajikkeista ei silloin tiedetty, vaan kaikki kevätrukiit olivat suvikkaita.
Heikin isä hankki kokeissa ollutta kevätruista 80-luvun alussa, kun Jokioisten kasvinjalostamo luopui jalostuksesta.
Risteytys ristittiin Juusoksi, kun Suvikas-nimi oli jo varattu. Nimi lainattiin samaan aikaan syntyneeltä pojalta. Juuso pääsee viikon päästä armeijasta, Karjalainen kertoo.
Karjalaisen mukaan kevätruista oli lisäysviljelyssä turhan vähän, sillä siementä on kysytty vilkkaasti.
Kevätruista käytetään yleisesti syysrukiiden paikkaamiseen. Syysrukiiden talvehtimisessa on usein ongelmia märkien syksyjen jälkeen etenkin, jos pysyvä lumi tulee sulaan maahan.
Peltosiemen-ketjuun kuuluvassa Kultajyvän siemenpakkaamossa kunnostetaan eniten vehnää ja ohraa, kumpaakin satoja tonneja vuosittain. Kevätrukiin määrät ovat hieman pienempiä. Rukiin kysyntä on kuitenkin paljon tasaisempaa kuin muiden viljan siementen.
Karjalainen kertoo jalostajanoikeuksien maksaneen hänelle 20 000 euroa. Kovan työn jälkeen Juuso pääsi viralliselle lajikelistalle 2003.
Jalostajanoikeuteen kuuluvia tos-maksuja Karjalainen ei kuitenkaan pysty keräämään, kun Tike kieltäytyy myymästä tietoja Juusoa viljelevistä.
Tiedot saisi, jos pakkaamo olisi Siemenkauppiaitten yhdistyksen jäsen, mutta hyöty hupenisi yhdistyksen jäsenmaksuun. ”Tuskin edes riittäisi.”
Kevätruis sopii parhaiten kivennäismaille ja vielä niin, että pelto kynnetään keväällä, mutta myös multavat hiesut ja savet käyvät. Vähämultaisille aitosaville Karjalainen ei kevätruista suosittele, sillä kokemukset ovat olleen turhan huonoja.
Kevätruis on vaatimaton kasvupaikan suhteen ja lannoitus on syytä pitää maltillisena. 50 kiloa typpeä hehtaarille riittää.
Kevätrukiin kasvutapa muistuttaa kevätvehnää siinä, että se ei juuri penso, jolloin siemenmäärä pitää olla riittävä, mielellään vähintään 600 itävää siementä neliöllä.
Siemen on pieni, tuhannen jyvän paino on alle 30 grammaa, jolloin kylvömääräksi riittää yleensä 180 kiloa hehtaarille.
Kevätruis kylvetään aikaisin ja matalaan eikä oras ole herkkä keväthalloille. Se on myös erittäin puodankestävä.
Orastumisen jälkeen alkaa tapahtua, sillä kevätrukiin kasvuvoima on hurja verrattuna muihin viljoihin. Korsi voi venähtää kuukaudessa jopa 80 senttiä pituutta.
Pituuskasvua kannattaa perinteisessä viljelyssä suitsia kasvunsääteillä. CCC-valmisteet sopivat oraalle ja Terpal lippulehtivaiheessa. Muut kasvunsääteet ovat turhan rajuja, jolloin korsi säilyy vihreänä puintiin saakka.
Juuson keskisato on kolmen tonnin luokkaa hehtaarilta, mikä on saman verran kuin parhailla syysrukiilla, kun otetaan talvituhot huomioon. Kevätrukiilla niitä ei ole.
Ruis heilimöi parin viikon ajan juhannuksen jälkeen. Jos silloin sataa, pölyttyminen ja samalla sato kärsivät.
Kevätruis poikkeaa hieman maultaan syysrukiista, mutta se miellyttää leipomoita. Laatu on yleensä syysrukiita parempi. Taikina on tummempaa, mutta leivästä tulee vaaleampaa kuin syysrukiista.
Kasvutaudit eivät Juusoa vaivaa, mutta parhaimmillaan tautitorjunnalla on saatu silti 800 kilon sadonlisäys. Torjunta on ensi sijassa kasvattanut jyvän kokoa.
Sateisina vuosina korressa saattaa esiintyä ruostetauteja heinä-elokuussa, mutta siinä vaiheessa ne eivät enää vaikuta satoon.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
