Luonnon moni-muotoisuutta ei saa unohtaa
HYVINKÄÄ (MT)
Teho plus -hankkeen seminaarissa viljelijäpuheenvuoron pitänyt Rikard Korkman perää maaseudun ympäristönsuojelun näkökulman laajentamista vesiensuojelusta myös luonnon monimuotoisuuteen.
Monimuotoisuuden näkökulmaa tilaisuudessa valotti Luonnon- ja riistanhoitosäätiön projektipäällikkö Kimmo Härjämäki.
”Peltoalueiden merkitys luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta on suurempi kuin niiden osuus Suomen pinta-alasta, joka on Euroopan pienin, alle seitsemän prosenttia pinta-alasta.”
Härjämäki esittelee kuulijoilleen rinnakkain ilmakuvia 1960- ja 2000-luvulta. Niistä näkee, miten ilmakuvien päälle piirretyt peltojen pientareita ja ojia kuvaavat viivat ovat vähentyneet dramaattisesti 40 vuodessa.
Sen myötä myös elintila monelle maatalousympäristön eliölle on vähentynyt.
”Maatalousympäristössä elää 20 prosenttia Suomen uhanalaisista lajeista. Yhtään sellaista perinnebiotooppiakaan ei ole, joka olisi turvattu.”
Yhtenä uhkakuvana Härjämäki mainitsee vuokrapeltojen määrän kasvun.
”Vuokrapeltojen kasvukunto usein heikkenee, kun lyhyt vuokra-aika ei motivoi sen ylläpitämiseen. Etäältä tilasta lannanlevitysalaksi haalituista pelloista halutaan nopeasti hoidettavia, joten kaikki viljelyesteet raivataan pois. Myös peltojen reunavyöhykkeet ovat jonkun muun hoidossa kuin vuokralaisen.”
Härjämäki heittää viljelijöille vielä haasteen.
”Monimuotoisuutta pitää lähestyä myös maatalouden imagon näkökulmasta. Kun maaseudun tuotteita myydään tarinoilla ja mielikuvilla laiduntavista eläimistä, sille pitäisi edes jonkin verran olla myös vastinetta todellisuudessa.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
