Islannissa alaskanlupiinit kohentavat maaperän ravinteikkuutta ennen puuntaimien istuttamista. Luupinit eivät kuitenkaan pysy ruodussa vaan leviävät myös sinne, minne ne eivät ole tervetulleita. Kuva: Iida Juntunen
Kaunis ja korskea lupiini uhkaa jopa lehtoja ja mäntykankaita
Kukapa olisi arvannut, että puutarhojen komeasta kaunottaresta muodostuu vuosisatojen kuluessa uhka niittyjen kasveille ja pölyttäjille.
Lupiini, virallisesti komealupiini, on Suomessa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Samoin ovat tehneet Ruotsi, Tanska, Norja ja Baltian maat. Kuva: Jarkko SirkiäPuutarhoissa ja valtateiden varsilla kukoistava lupiini on silmänilo, mutta tehokkaasti siemenistä leviten se on karannut muualle luontoon.
Lupiini valtaa alaa luontaisesti niukkaravinteisilla paikoilla viihtyviltä kuivien ketojen kasveilta kuten kissankelloilta ja päivänkakkaroilta.
Lupiinin juurinystyrät sitovat typpeä maaperään tehden siitä aikaisempaa ravinteikkaampaa. Tämä suosii voimakaskasvuisia lajeja. Niittykasvit ja niissä elävät hyönteiset jäävät vääjäämättä lupiinien jalkoihin.
On todennäköistä, että lupiini leviää niityille ja lehtoihin samoin kuin hiekkapohjaisille mäntykankaille, selviää vieraslajit.fi -sivustolta.
Lupiinit ovat tulleet Suomeen jäädäkseen, mutta sinnikkäästi torjuen kavustot kyetään pitää kurissa.
Kotipuutarhurit voivat leikata lupiinin kukinnon ennen kuin siemenet ehtivät kypsyä. Vastuullinen puutarhuri ei vie kasvijätettä luontoon.
Yksittäisten lupiinien juurakot kannattaa kaivaa maasta.
Suuremmat kasvustot voi niittää, mutta sitä pitää jatkaa monen vuoden ajan, jotta maaperän siemenpankista ei kasva uusia lupiineja.
Niittojäte pitää korjata pois, jotta se ei jää rehevöittämään maata. Niitettäessä on muistettava, ettei niittojätteen ja niittokoneen mukana levitä lupiineja paikasta toiseen.
Vieraslajit.fi -sivusto neuvoo keskittämään lupiinin torjunnan biologisesti arvokkaimmille niityille ja tienvarsille.
Lupiini, virallisesti komealupiini, on Suomessa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Samoin ovat tehneet Ruotsi, Tanska, Norja ja Baltian maat.
Lupiineja kasvaa lähes koko maassa Oulun korkeudelle saakka. Tätä pohjoisempana sitä ei juuri esiinny etelää ankaramman talven ja lyhyemmän kasvukauden ansioista.
Lupiineja kasvaa luontaisesti läntisessä Pohjois-Amerikassa Alaskasta Wyomingiin ja Pohjois-Kaliforniaan.
Se tuotiin Eurooppaan koriste- ja rehukasviksi vuonna 1826. Suomessa kasvin huomattiin levinneen luontoon 1800-luvun lopulla.
Toisin kuin komealupiini alaskanlupiini ei toistaiseksi ole levinnyt Suomessa luontoon kuin yhdessä paikassa. Maan ainoa vakiintunut a esiintymä on Kaakkois-Suomessa Luumäellä. Vieraslajit.fi -sivuston mukaan alaskanlupiini voi kuitenkin levitä Norjasta Pohjois-Suomeen.
Kasvi on luokiteltu haitalliseksi Islannissa ja Norjassa.
Islannissa alaskanlupiinin tilanne on kahtiajakoinen: Sitä on käytetty 1960-luvulta lähtien maanparannuskasvina ennen puuntaimien istuttamista sekä estämässä eroosiota. Alaskanlupiini voi hyvin laajoilla eroosion vaivaamilla alueilla, kuten vulkaanisilla hiekkakentillä ja tulvatasangoilla. Toisaalta siemenet kulkeutuvat virtaavan veden, maanvyörymien ja jopa lintujen mukana sinne, minne sitä ei toivota.
Niin ikään Norjassa alaskanlupiini jatkaa voittokulkuaan. Lounais- ja Keski-Norjassa se valtaa alaa hiekkarannoilla sekä teiden ja rautateiden varsilla, vieraslajit.fi -sivusto kertoo.
Alaskanlupiini tuotiin Eurooppaan 1700-luvun lopulla, jolloin sitä viljeltiin Englannissa koristekasvina. Sieltä sen arvellaan levinneen edelleen Ruotsiin, Norjaan ja Islantiin 1800-luvun puolivälissä.
Mikä on vieraslaji
– Lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
– Voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja ekosysteemipalveluille, mutta myös taloudellista haittaa vaikuttamalla esimerkiksi ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon.
– Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.
Lähde: www.vieraslajit.fi
Lue myös:
Istuttaako Liikennevirasto lupiinia teiden varsille? Näin virasto vastaa
Aarre: Jättiputki halutaan hävittää Suomesta 20 vuodessa – tärkeintä on estää uusien siementen synty
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
