Tilojen kassakriisi pakotti urakoitsijan myymään laskut eteenpäin - 100 000 euroa saatavia


– Rahaliikenne normalisoitui, kun asiakaslaskut myytiin rahoitusyhtiölle, maatalousurakoitsija Raimo Koli Torniosta kertoo. Kuva: Kari Lindholm

Maataloustukien viivästyminen ja maidon hinnan syöksykierre näkyvät myös torniolaisen maatalousurakoitsijan Raimo Kolin, 46, yrityksessä saatavien hitaana kotiutumisena.

– Myin asiakaslaskut Nordea-rahoitukseen. Sen avulla maksuaikaa voidaan antaa jopa 90 vuorokautta.

Nordea maksaa 70 prosenttia asiakaslaskujen loppusummasta heti, ja 30 prosenttia kotiutuu, kun asiakas on laskunsa maksanut.

– Rahoitussysteemiin oli pakko siirtyä, koska saatavien määrä alkoi olla 100 000 euron luokkaa jo keskellä kesää.

Kun reilun miljoonan euron konekalustoa pitäisi pystyä lyhentämään ajallaan, ja raha laahustaa tilille pitkällä viiveellä, vaaditaan koneyrittäjältä lehmän hermoja.

– Kyllä näissä on liikaa rahaa kiinni. Taantuma ei ole koneiden hintoja juuri polkenut, vaikka kaikki muu kurjistuu, yhdellä traktorilla ja kalkkikärryllä urakoinnin 10 vuotta sitten aloittanut Koli pohtii.

Dieselpolttoaineen matalalla pysytellyt hinta on vastaavasti tuonut hieman helpotusta. Polttoainelasku on 100 000 euroa vuodessa, ja saman verran kuluu litrojakin.


Asiakkaana on tällä hetkellä toista kymmentä maatilaa, eikä tämän suurempaa asiakasmäärää ehdittäisi palvelemaan.

– Rehut pitää tehdä ajallaan, että laatu pysyisi hyvänä. Viime kesä oli sateidensa puolesta niittäjälle painajainen.

Kesän nurmirehunsavotta käynnistyi Lounais-Lapissa juhannusviikolla. Koli kertoo niittävänsä tänä kesänä yli 2 000 hehtaaria. Pääsääntö on kaksi satoa, mutta muutamalle tilalle korjataan kolmaskin sato elo–syyskuun vaihteessa.

– Toinen ja kolmas sato ovat olleet lähes yhtä hyviä näinä vuosina, Koli vertaa.

Kun lohkot ovat pienehköjä, niitto sujuu viiden hehtaarin tuntivauhdilla. Poikkeuksiakin on. Erään salaojitetun 14 hehtaarin lohkon niitto kestää puolitoista tuntia.

Kolin yrityksen Krone-perhosniittokoneiden työleveys on yhdeksän metriä. Mies on ollut niittokoneidensa laatuun tyytyväinen, ja hän toteaa niiden olevan hintansa väärtejä.

– Vanhemmalla Kronella on niitetty jo 15 000 hehtaaria, ja siihen on vaihdettu kaksi laakeria.

Rehunajo on annettu kolmen aliurakoitsijan työksi.

– Aiemmin ajoimme rehut itse, mutta kuljettajien löytäminen lyhyeksi aikaa oli hankalaa. Hyvät miehet ovat töissä tai yrittäjinä.

Konekalustona Raimo Kolin ja hänen puolisonsa yhdessä omistamalla yhtiöllä, Maatalousurakointipalvelut Raimo Koli Ky:llä, on muun muassa kaksi Valtra T191-maataloustraktoria. Talvikaudella työnä on lumenauraus ja kalkinlevitys.


Yhtiö hankki lietteenlevitykseen kaksi trailerimallin Vredo 3936:tta 25 kuutiometrin lietesäiliöillä. Kuusipyöräisen Vredon rengaspaineita voidaan säätää ajon aikana.

Liete kuljetetaan pellon viereen täysperävaunullisella säiliörekalla ja tarvittaessa myös traktorivetoisella lietekärryllä, mikäli rekalla ei päästä työkohteen lähelle.

Koneyritys on riippuvainen toimivasta huollosta. Valtran huolto löytyy naapurikunnasta Keminmaasta. Vredo taas on kasattu melko yleisistä komponenteista.

– Samoja hydrauliikkaosia löytyy metsäkoneista. Osia on noudettu esimerkiksi Ponsselta Rovaniemeltä.

Kuorma-autoja yhtiöllä on kolme ja niiden pääasiallinen käyttötarkoitus on lumenauraus.

– Yksi auto piti uusia, koska valtio haluaa, että auraukset tehdään pienipäästöisellä kalustolla, Koli sanoo.

Yrityksen liikevaihto on 600 000–700 000 euroa vuodessa.