Metsäeskarilaiset touhuavat päivät pitkät ulkona

Kuva: Kari Salonen

Kuva: Kari Salonen

Kuva: Kari Salonen

Kuva: Kari Salonen

Kuva: Kari Salonen

Metsäryhmä noudattaa esiopetussuunnitelmaa, mutta toteutus on tavallista toiminnallisempaa, selittää Rengon varhaiskasvatuskeskuksen johtaja ja Hämeenlinnan metsäryhmäverkoston vetäjä Päivi Tiesmaa .

”Vain oma mielikuvitus on rajana, miten asiat voi tehdä luonnossa.”

Metsäryhmissä on erityisen hyvät mahdollisuudet luonnossa oppimiseen. Lapset keräävät kasvioita, oppivat tunnistamaan eläimiä ja niiden jälkiä.

Kotaan voi mennä lämmittelemään tulen äärelle, ja siellä askarrellaan ja tehdään kätevimmin katon alla sujuvia hommia.

Eskarin alkaessa selvitetään säännöt: elävää ei rikota, eikä pidetä kauheaa meteliä. Luonnossa ei ole aitoja, joten lasten kanssa on sovittava, mihin asti saa liikkua.

Metsäesikoulu kestää aamuyhdeksästä yhteen iltapäivällä. Muina aikoina hoitopaikkaa tarvitsevat siirtyvät metsästä sisätiloissa toimiviin ryhmiin.

Tiesmaa perusti Renkoon kotaryhmän siirryttyään sinne Ahvenistolta, jonne oli jo perustanut vastaavan ryhmän. Ahveniston innoittajana taas oli Hirsimäki, jossa on toiminut metsäryhmä vuodesta 2005.

Metsäpäiväkoti tuntuu olevan ilmiö, joka leviää kuin kulovalkea. Hämeenlinnaan on tulossa tänä vuonna kolme uutta metsäryhmää, ja naapurikunta Tammelassakin on otettu mallia. Kiinnostuneita vierailijoita on käynyt Skotlannista asti.

Metsäryhmässä toimiminen asettaa vaatimuksia henkilökunnalle ja lasten vanhemmille. Lapsilla on oltava kunnon vaatteet ja varusteet, jotta ulkona tarkenee.

Vaikka lasten tarkeneminen huolestuttaa monia vanhempia aluksi, metsäryhmät on saatu Hämeenlinnassa täyteen. Tiesmaan mukaan toimintaan ollaan tyytyväisiä. Vanhemmat kertovat, että lapset nukkuvat ja syövät hyvin.

Rengossa henkilökunta vertaili viime syksynä sairauspoissaoloja. Metsäilvekset sairastivat muita puolet vähemmän.