Maatiaislehmät säilyttäneet sitkeästi osuutensa
Suomenkarjan osuus suomen lypsyrotuisista lehmistä oli Pro Agrian tuotosseurannan mukaan viime vuonna 1,2 prosenttia. Osuus on hieman kasvanut, vuonna 2008 se oli 1,1 prosenttia.
”Sitkeästi osuus on pysynyt”, toteaa Pro Agria Maito -ryhmän palvelupäällikkö Sanna Nokka.
Nokan mukaan itäsuomenkarjaa (isk) ja pohjoissuomenkarjaa (psk) pidetään enimmäkseen erikoistuneessa tuotannossa, mutta länsisuomenkarjaa (lsk) myös tavanomaisessa maidontuotannossa. ”Vaikka eivät alkuperäisrodut mitään varsinaisia lihaeläimiä ole, niille tuntuu erikoistuotteena olevan markkinaa.”
Länsisuomenkarjan Nokka toteaa oikein ruokittuna lypsävän lähes valtarotujen tapaan. Hänen mukaansa alkuperäisrodulla voi esimerkiksi vanhoissa rakennuksissa olla etua pienestä koostaan.
”Ahtaisiin parsiin ne sopivat paremmin kuin ayrshiret, holsteinista puhumattakaan.”
Suomenkarjaeläinten elopaino oli viime vuonna keskimäärin 530 kiloa, ayrshiren 583 ja holsteinin 631 kiloa.
Faban jalostusjohtaja Minna Toivonen kertoo, että muutaman suomenkarjan eläimen pitäminen karjassa on selkeästi viime vuosina yleistynyt.
”Se on kunnioitettavaa ja osoitus arvostuksesta.”
Toivosen mukaan myös tuotosseurannassa pääluku on kasvussa. Viime vuonna tuotosseurantaan kuului hieman vajaa 2 000 lsk-eläintä, 518 psk:ta ja 309 isk:ta. Etenkin pohjoissuomenkarjan määrä on lisääntynyt.
Nokka uskoo, että alkuperäisrotuja pidetään vaihtelun vuoksi, mutta myös siksi, että oma suomalainen rotu halutaan säilyttää. ”Koetaan, että se on vähän jokaisen tehtävä.”
Nokka kuvailee maatiaisia vahvaluonteisiksi, uteliaiksi ja nopeasti oppiviksi. Siksi ne oppivat usein ensimmäisten joukossa esimerkiksi robotille.
Yksi etu on hyvä hedelmällisyys. Suomenkarjaa käytetään välillä apuna, kun hyvä ayrshire tai holstein halutaan pitää karjassa, mutta sitä ei saada tiineeksi. ”Ne tiineyttävät melko varmasti.”
Maidon pitoisuuksissa alkuperäisrodut yltävät hieman valtarotujen ohi. Viime vuonna rotujen keskimääräinen valkuaispitoisuus oli sama kuin ayrshirellä, eli 3,47 prosenttia. Holsteinilla valkuaispitoisuus oli 3,36.
Maidon rasvapitoisuus suomenkarjalla oli 4,39, ayrshirellä 4,32 ja holsteinilla 3,97.
Toivonen huomauttaa, että suomenkarjalle olisi etua maidon kuiva-ainehinnoittelun edistymisestä.
Pelkästään suomenkarjaan luotti viime vuonna 16 tilaa. Määrä on hitaasti kasvanut, sillä vuonna 2005 puhtaita maatiaiskarjoja oli 10.
Vähintään yksi suomenkarjan eläin oli viime vuonna 858 tilalla. Määrä on pysynyt melko tasaisena viime vuodet.
Toivonen arvioi, että isk:n ja psk:n osalta työ on tulevaisuudessa lähinnä säilyttämistä ja sukusiitosasteen nousun välttämistä. Faba tekee vuosittain paritussuunnitelmat isk- ja psk-roduille tarkoitukseen kehitetyllä ohjelmalla.
Tulot isk- ja psk-eläimistä perustuvat lähinnä erikoistuotantoon, alkuperäisrotutukeen ja käyttöön esimerkiksi green care -toiminnassa tai maisemanhoidossa.
Länsisuomenkarjalla on Toivosen mukaan hyvät mahdollisuudet pärjätä myös maidontuotannolla, kun sitä hoidetaan oikealla panos-tuotos -suhteella.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
