Avoin viestintä ruuantuotannosta lisää kuluttajien luottamusta, Siipikarjaliiton palkittu toiminnanjohtaja uskoo: ”Mediaa kiinnostaa klikkiotsikot enemmän kuin ruokatuotannon peruspuurtaminen”
Maataloustoimittajat ry:n tiedonvälituspalkinnon saanut Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina toivoo valtamedian tarttuvan maatalousaiheisiin nykyistä enemmän. Alkutuotannolla on suuri merkitys koko yhteiskunnalle, Hamina muistuttaa.
Hanna Hamina sai tiedonvälityspalkinnon. Kuva: Sanne Katainen”Tuntuu tosi hienolta ja nöyräksi vetää. Tämä on tunnustus linjalle, jota olen työssäni toteuttanut”, kertoo tunnelmistaan Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina. Hän sai torstaina 16.2. Maataloustoimittajat ry:n Tiedonjyvä-tiedonvälityspalkinnon Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa.
Hamina kokee, että avoimesti alan toiminnasta kertominen on lisännyt suuren yleisön luottamusta siipikarjantuotantoa kohtaan.
”Siipikarja-alan merkitys yhteiskunnassa ja osana maataloutta ja koko ruokatuotantoa on kasvanut aktiivisen viestinnän seurauksena ja on nyt enemmän keskiössä kuin aikaisemmin.”
”Viestintä ei ole helppo laji ja kaikki viestit eivät aina mene läpi. Mediaa kiinnostavat klikkiotsikot enemmän kuin se peruspuurtaminen, jota suomalaisessa ruokatuotannossa tehdään”, Hamina sanoo.
Kotimaisesta siipikarjantuotannosta riittää paljon myönteistä kerrottavaa.
Hamina korostaa suomalaisen siipikarjaketjun edelläkävijyyttä ja sitä, miten täällä on pitkäjänteisesti tehty työtä eläinten, ympäristön ja kuluttajien ruokaturvan eteen. Suomella olisi osaamista ja annettavaa muille maille.
”Työ kantaa hedelmää, sillä meillä on kansainvälisestikin vertaillen vastuullisesti tuotettua siipikarjanlihaa ja kananmunia.”
Huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta on puhutta paljon; siitä miten suuri merkitys alkutuotannolla on suomalaiselle yhteiskunnalle.
Ruokaketju työllistää paitsi tuottajia niin valtavan joukon elintarviketeollisuuden ja logistiikan parissa työskenteleviä, Hamina muistuttaa.
”Jos tuotannon määrä vähenee, se vaikuttaa myös teollisuuden työpaikoihin. Kohtalon yhteys ei häviä minnekään.”
Siipikarja-alaan liitetään myös käsityksiä, joita Hamina haluaa oikaista.
Moni ajattelee edelleen, että suomalainen siipikarja syö valtavat määrät tuontisoijaa, joka on kasvatettu sademetsiltä raivatuilla pelloilla.
”Todellisuudessa soijan määrää ruokinnassa on pystytty vähentämään todella paljon ja tänne tuodaan vain vastuullisesti tuotettua soijaa pääasiassa Pohjois-Amerikasta. Tätä kaikki ympäristöjärjestöt eivät ymmärrä.”
Soijasta ei toistaiseksi voida kokonaan luopua, koska ravitsemuksellisesti se on siipikarjalle erinomaista rehua. Linnut halutaan ruokkia parhaalla mahdollisella tavalla, koska niiden terveyttä ja hyvinvointia ei haluta vaarantaa, Hamina painottaa.
”Tavoitteena on edelleen vähentää soijan käyttöä ja olisi ihanaa, jos tuontisoijaa ei tarvittaisi ollenkaan. Tämä vaatii kuitenkin kasvinjalostukseen, kuten viljelykasvien satovarmuuteen satsaamista.”
Toinen väärä mielikuva siipikarja-alasta on, että broilerit kasvatettaisiin häkeissä. Näin ei ole eikä ole koskaan ollut.
Kananmunantuotannossakin virikehäkkien osuus vähenee koko ajan. Enää noin kolmannes kananmunista tuotetaan virikehäkkikanaloissa.
Kolmas väärinkäsitys on, että tilakoon kasvu olisi eläinten hyvinvoinnille huono asia. Eläinten hyvinvointi ei ole kiinni koosta vaan siitä, että niitä hoitavat vastuulliset ja ammattinsa osaavat ihmiset.
”Jokainen uusi tuotantorakennus tehdään entistä paremmaksi.”
”Peruselintarvikkeiden tuottamisesta saadaan harvoin isoja otsikoita. Suuret kysymykset jäävät pienten, usein klikkiotsikoita poikivien asioiden jalkoihin.”
Suomalaisten ammattilehtien tekemää maatalousjournalismia Hamina pitää laadukkaana. Hän seuraa paljon myös pohjoismaisia sekä hollantilaisia ja saksalaisia alan tiedotusvälineitä.
”Pieneksi maaksi täällä on poikkeuksellisen hyvää tekemistä ja tuodaan esiin innovaatioita ja ilmiöitä.”
Kiitosta saa myös se, että meikäläiset ammattilehdet kertovat alan uutisia, ilmiöitä ja innovaatioita kotimaan lisäksi ulkomailta.
Valtamedioiden Hamina soisi tarttuvan maatalousaiheisiin nykyistä enemmän ja löytävän niihin kiinnostavia näkökulmia.
”Alkutuotanto on merkittävä yhteiskunnallinen ala, ja jokainen syö jotain joka päivä.”
”Peruselintarvikkeiden tuottamisesta saadaan harvoin isoja otsikoita. Suuret kysymykset jäävät pienten, usein klikkiotsikoita poikivien asioiden jalkoihin.”
Tiedotusvälineiden lisäksi mainonta muokkaa ihmisten käsityksiä maataloudesta ja ruuantuotannosta.
Mainoskuvien ja markkinointimateriaalien tulisi Haminan mielestä vastata nykyistä, modernia eläintenpitoa, jotta kuluttaja ei järkyty nähdessään, miten esimerkiksi siipikarja oikeasti elää.
Suomessa on Haminan mielestä kuitenkin vähän mielikuvilla ratsastamista ja eläinten inhimillistämistä mainoksissa.
”Yritykset esittelevät tiloja ja tuottajia ja showroomejakin on rakennettu.”
Hamina on kuitenkin huolissaan siitä, että alkutuotanto on vieras ala yhä useammalla suomalaiselle.
”Näen kyllä riskit, jotka liittyvät siihen, että ei anneta oikeaa kuvaa nykyaikaisesta maataloudesta ja sen mittaluokasta.”
Samaan aikaan pitää muistaa, että suomalaisia on noin 5,5 miljoonaa. Tälle määrälle ei voi järjestää esimerkiksi tilavierailuja jo siksi, tilat sijaistevat kaukana taajamista.
Toinen tärkeä syy on suomalaiset tiukat bioturvallisuusvaatimukset.
Avoimia ovia ei noin vain täällä järjestetä kuten maissa, joissa eläintautien torjuntaan ja ruokaturvaan ei suhtauduta yhtä vakavasti kuin meillä, Hamina huomauttaa.
Hamina on työskennellyt Siipikarjaliiton toiminnanjohtajana huhtikuusta 2015.
Työstään hän kertoo saavansa suurimman tyydytyksen silloin, kun pystyy auttamaan alaa ratkaisemaan ongelmia ja tuomaan uutta tietoa siipikarjaketjun käyttöön.
Haminan tehtävä on tietää tarkasti, mitä siipikarja-alaan vaikuttavia asioita on meneillään ja miten niihin mahdolisesti voi vaikuttaa.
Hän on järjestelmällisesti rakentanut verkostoja Pohjoismaihin ja muuallekin Eurooppaan, jotta suomalaisella siipikarjantuotannolla on käytössään paras ja uusin mahdollinen tietoa asiasta kuin asiasta.
Siipikarjaliitto
Puolueeton siipikarja-alan keskusjärjestö, joka toimii alan organisaatioiden ja tuottajien sekä viranomaisten välisenä yhdyssiteenä.
Toiminta alkoi vuonna 1918.
Jäseninä ovat alalla toimivat tai alasta kiinnostuneet henkilöt, yhteisöt sekä alueelliset ja valtakunnalliset yhdistykset.
Suomen Broileryhdistyksen jäsenet ovat myös Siipikarjaliiton jäseniä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
