”Katson maalaismaisemaa…”

Kuva: Kimmo Haimi

Kappale maalasi nostalgisen kuvan Suomen maaseudusta, joka 1970-luvun alussa oli jo rajun rakennemuutoksen kourissa.

Nopeasti yleisön suosikiksi noussut laulu löytyy useilta 70-luvun kokoelmilta.

Maalaismaisema on myös avausraita Kantri-lehden samannimisellä toukokuun lopussa ilmestyvällä kokoelmalevyllä.

Alkuperäisversio Country Comfort oli englantilaisen rocktähden Elton Johnin laulama ja hänen luottosanoittajansa Bernie Taupinin runoilema.

Lyriikka sijoittui Englannin maaseudulle, mutta Virtanen mukaili oman sanoituksensa lapsuutensa kotimaisemiin Jämsänkoskelle. Sanoittaja on luonnehtinut Jämsänkoskea maalaispaikkakunnaksi, joka elää ja hengittää paperitehtaan tahtiin.

Kappaleen hahmoilla, kuten viimeisillään raskaana olevalla Lindin Kaisalla, oli Jukka Virtasen mukaan todelliset esikuvat.

”Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän, kuinka onnellinen voikaan olla hän, joka täällä vaan saa aina asustaa. Maalaismaisemaa en saata unohtaa.”

Kertosäkeen idyllinen maalaismaisema kuului kaikille. Arjen todellisuus oli karumpi.

Kappaleen kaihoisa kyläyhteisökuvaus teki kuulijoihin vaikutuksen aikana, jota leimasi nopea kaupungistuminen ja maaltapako.

1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun maatalouspolitiikan linjausten vuoksi erikokoisten tilojen välinen kuilu kasvoi reippaasti.

Maataloustuista huolimatta moni pientila joutui lopettamaan toimintansa. Myllerryksestä selvinneille viljelijöille ajankohta oli elintason nousun aikaa.

Vain hieman ennen Maalaismaiseman levyttämistä Veikko Vennamon SMP otti suurvoiton vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.

Rakennemuutosta seurasi laajamittainen maaltamuutto kaupunkeihin. Kokonaisia kyliä Pohjois- ja Itä-Suomessa tyhjeni. Suomesta lähdettiin sankoin joukoin töihin Volvon ja Saabin tehtaille Ruotsiin.

Maalaismaiseman suosio perustui moneen eri syyhyn.

Petri Pettersson arveli eräässä tuoreessa haastattelussaan, että maalta lähteneet ihmiset kaipasivat takaisin punaisiin mökkeihinsä.

Toisaalta monet kaupunkilaiset eivät hyväksyneet hyvinvoivien maatalojen ”elintasosiipiä”, jotka oli rakennettu laudasta, tiilestä tai elementtilevyistä. Niitä pidettiin ja pidetään vieläkin yleisesti tyylirikkona.

He haikailivat lapsuutensa maalaismaisemien perään ja puhuivat maaseudun kulttuurimaiseman puolesta esimerkiksi lehtien palstoilla.

Saa nähdä, ihannoidaanko 60–70-luvun betonilähiöitä joskus samalla tavalla.

Kuuntele kappale verkossa:

http://www.youtube.com