Hamppusäilörehulla dramaattinen vaikutus lehmiin: Käytös muuttui jo muutamassa tunnissa, maidossa kannabinoideja huomattava määrä
Korkean kannabinoidipitoisuuden rehu alensi syöntiä ja maitotuotosta.
Päihdyttävän tetrahydrokannabinolin (THC) pitoisuus maidossa ylitti suositellun pitoisuuden. Arkistokuva, kuvan lehmät eivät liity tapaukseen. Kuva: Johannes TervoHamppua lypsylehmille? Karjalle etsitään jatkuvasti uusia rehuvaihtoehtoja, joten vaihtoehto haluttiin nostaa ruokintapöydälle.
Öljy- ja kuituhampuntuotannossa syntyvistä sivuvirroista on toivottu yhtä uutta vaihtoehtoa lypsylehmien ruokintaan.
Öljyhampun siemenestä jalostetaan yleisesti rehukäyttöön puristekkakuja, mutta säilörehuna kokonaista hamppua ei ole aiemmin juuri käytetty.
Aiemmin hamppu oli Suomessakin yleinen viljelykasvi, jonka viljely on lähtenyt Euroopassa uuteen nousuun viime vuosikymmenen aikana.
Hamppu on kasvina halpa, ekologinen ja monikäyttöinen, tutkijat huomauttavat.
Saksalaistutkimuksessa haluttiinkin selvittää, miten hampun sisältämä päihdyttävä tetrahydrokannabinoli (THC) vaikuttaa lehmien terveyteen ja maidon laatuun.
Kokeessa käytettiin holsteinnautoja, joiden tavallisesti syömää maissisäilörehua korvattiin asteittaan hamppusäilörehulla.
Koerehuja oli kahta laatua: Ensimmäinen, alhaisemman THC-pitoisuuden rehu sisälsi koko kasvin varsineen. Toisessa, korkeamman THC-pitoisuuden säilörehussa oli mukana vain lehtiä, kukintoja ja siemeniä.
Toisen hamppusäilörehun huomattiin vaikuttavan paitsi syöntiin, myös lehmien käyttäytymiseen - ja jopa maitoon.
Teollisessa hampussa suurin sallittu THC-pitoisuus EU:ssa on 0,3 prosenttia. Päihdelajikkeissa pitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia. Esimerkiksi öljyhampun siemenistä jalostetuista elintarvikkeista ihminen ei siis päihdy.
Öljyhampun siementen tai öljyhampun tuotannon sivuvirroista jalostettavien puristekakkujen THC-pitoisuus on häviävän pieni.
Vaikka öljy- ja kuituhampun sisältämien päihdyttävien kannabinoidien osuus on pieni, lehmät söivät kasvia huomattavia määriä.
Lehmät jaettiin kahteen ryhmään, joista toisessa lehmät saivat totutuskauden jälkeen 0,84 kuiva-ainekiloa ja toisessa 1,68 kuiva-ainekiloa hamppusäilörehua päivässä. Tuoreen rehun osuus oli siis moninkertainen.
Muutaman tunnin kuluttua toisen koerehun syömisestä lehmien käytös muuttui: Niiden sydämen syke ja hengitystiheys. Kielenpyöritys ja haukottelu yleistyi, lehmiltä myös erittyi enemmän sylkeä.
Niiden silmät punoittivat ja olemus muuttui uneliaammaksi. Osa eläimistä liikkui aiempaa epävarmemmin ja seisoi epätavallisissa asennoissa.
Maidonkin kannabinoidipitoisuus nousi yli suositeltavien tasojen.
Kaikki oireet katosivat kahden päivän kuluessa kannabinoidia sisältävän rehun syönnin loputtua.
Sekä rehun syönti että maitotuotos laskivat selvästi korkean kannabinoidipitoisuuden rehua syöneillä lehmillä.
Hamppu sisältää useita kannabinoideja, jotka kaikki eivät päihdytä. Esimerkiksi öljyhampussa kannabinoidi CBD:n pitoisuus on usein korkea. CBD:n osuutta ei kuitenkaan analysoitu tarkemmin tässä kokeessa.
Alhaisemman kannabinoidipitoisuuden hamppusäilörehu ei vaikuttanut maitotuotokseen tai syöntiin negatiivisesti.
Varsineen kaikkineen säilörehuksi jalostettu hamppu siis maittaa lehmille paremmin.
Aiheesta kertoi Suomessa ensin Tekniikan Maailma.
Oikaisu 19.12. 9:05: Lisätty maininta siementen alhaisesta THC-pitoisuudesta ja puristekakkujen rehukäytöstä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








