Itämeren rannikon ja saariston lammastilat uskovat kasvuun

Jatkavat lammastilat suunnittelevat lähivuosien investoinneiksi yleisimmin lampolan rakentamista ja eläinaineksen hankintaa. Suurimpana esteenä laajentamiselle nähtiin ajan puute ja heikko kannattavuus, sekä jatkajan puuttuminen.

Lampaiden määrä näyttää tulosten perusteella kasvavan. Kyselyyn vastanneiden tilojen mukaan keskimääräinen uuhimäärä tilaa kohden oli vuonna 2010 runsaat 61 uuhta. Kuluvan vuoden alussa määrä oli 63 ja vuoteen 2015 mennessä yrittäjät arvioivat uuhimäärän nousevan jo yli 75:en tilaa kohti. Myös lammastalouden osuuden yrityksen kokonaistuloista arvioitiin kasvavan lähivuosina.

MTT:n tekemä kyselytutkimus lähetettiin lampureille Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen saariston ja Ahvenanmaan alueella sekä Virossa Saarenmaalle, Hiidenmaalle ja Länsimaalle. Kaikkiaan kyselyyn vastasi lähes 80 lammastilaa, joista pääosa oli Suomesta.

Tutkimukseen osallistuneet lammastilat kokivat vahvuuksikseen ammattitaidon, maiseman ja lammastuotteiden kysynnän. Olennaisesti toimintaan liittyi monialaisuus, joka on saaristossa yleistä.

Lammastuotanto koetaan ympäristöystävälliseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen on useille yrittäjille henkilökohtaisesti tärkeää. Yritystoiminnan arvoja ovat muun muassa vapaus, luonto, kiireettömyys ja kannattavuus.

Lampaanlihan ja lammastuotteiden kysyntä on lisääntynyt, mutta lammastalous kannattaa yhä heikosti ja toimeentulo riippuu pitkälti tuista. Monet yrittäjistä kamppailevat byrokratian vaatimuksien, tulevaisuuden epävarmuuden, ajan puutteen ja oman jaksamisen kanssa.

Vaikka töitä on paljon, yrittäjät eivät juurikaan ole ulkoistaneet niitä. Yhteistyössä ja verkostoitumisessa nähtiinkin paljon kehittämisen mahdollisuuksia.