Nurmisiemententuotantoa ei saatu tavoiteltuun nousuun
VADSTENA, RUOTSI (MT)
Nurmisiementuotanto on Ruotsissa pieni tuotantosuunta. Maan peltoalasta sitä harjoitetaan alle prosentilla, 13 000 hehtaarilla, eikä alaa ole juuri saatu kasvatettua pyrkimyksistä huolimatta.
Nurmisiementuotannon tutkimuskin on Ruotsissa kokonaan sektorin omalla vastuulla. Yliopistoissa sitä koskevaa tutkimusta ei tehdä lainkaan, kertoo agronomi Gunilla Lindahl-Larsson nurmisiemenien ja öljykasvien tuottajia edustavasta Sveriges Frö och Oljeväxtodlare -järjestöstä (SFO).
Järjestö on paikannut tutkimuksen puutetta itse.
”Olemme ainoa nurmisiementutkimusta harjoittava taho Ruotsissa.”
SFO päätti vuonna 2007 käynnistää hankkeen nurmisiementuotannon edistämiseksi, sillä viljan ja öljykasvien tuottajahintojen nousu oli heikentänyt tuotantosuunnan houkuttavuutta entisestään.
Hanke nimettiin Vallfrö 10 000:ksi. 10 000 viittaa Lindahl-Larssonin mukaan hankkeen keskeiseen tavoitteeseen, nostaa siemenen kokonaistuotanto 10 000 tonniin vuodessa.
Tavoite oli varsin kunnianhimoinen, sillä vuonna 2007 siementä tuotettiin yhteensä 6 800 tonnia.
Lisäksi kasvutavoitteita asetettiin tuotantoalalle ja hehtaarisadoille: viljelyalan kaksinkertaistaminen vuoden 2007 12 000 hehtaarista ja kaikkien nurmikasvien siemensadon kasvattaminen 10 prosentilla.
Lindahl-Larssonin mukaan yhtäkään näistä tavoitteista ei hankevuosien 2008–2010 aikana saavutettu.
Viljelyala kasvoi vain tuhannella hehtaarilla 13 000:een hehtaariin, ja kokonaissatoa saatiin hilattua 8 000 tonniin tavoitellun 10 000 sijaan.
Sitä alensi kuitenkin timotein katastrofaalisen huono sato vuonna 2008, Lindahl-Larsson puolustaa. Esimerkiksi punanadan sato parani hankevuosina lähes 40 prosenttia, nurminadankin 13 prosenttia hanketta edeltävistä vuosista.
Vaikka konkreettiset tulokset jäivätkin tavoitelluista, hanke ja sen aikana toteutetut tapahtumat otettiin Lindahl-Larssonin mukaan hyvin vastaan.
Eniten hankkeessa satsattiin neuvontaan ja tutkimustietojen aukkojen paikkaamiseen.
”Ruotsissa olemassaolevaa tutkimustietoa on jalkautettu käytäntöön heikosti. Hankkeen aikana jokaiselle nurmikasville laadittiin nettiin omat tietosivut, jotka ovat viljelijöiden käytettävissä edelleen hankkeen päätyttyäkin. Lisäksi järjestettiin useita pellonpiennartapahtumia eri puolilla maata.”
Aiemmin tehtyjä tutkimuksia täydennettin myös lukuisilla kenttäkokeilla, jotka kattoivat koko tuotantokauden kylvöstä sadonkorjuuseen.
JUHANI REKU
Gunilla Lindahl-Larsson esitteli
Vallfrö 10 000 -hanketta suoma-
laisille viljelijöille, jotka osallistuivat
heinäkuun toisella viikolla Satafood
kehittämisyhdistys ry:n järjestämälle nurmisiemenmatkalle Ruotsiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
