Belor Agro on lopettanut Venäjän lannoitetuonnin, Cemagro jatkaa niin kauan kuin kysyntää riittää: ”Niin kauan kuin suomalainen viljelijä haluaa käyttää näitä lannoitteita, niitä tarjotaan alkuperästä huolimatta”

Belor Agro Oy on sijoittanut 2000-luvulla merkittävästi Venäjän-kauppaan. Kouvolan lannoiteterminaalin rakentaminen aloitettiin 2014, ja uusin laajennus valmistui vuonna 2017. Arkistokuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kahden Venäjältä lannoitteita tuoneen yhtiön, Belor Agron ja Cemagron, reaktiot Ukrainan sotaan ovat päinvastaiset.

Belor Agro Oy ei ole viime kuukausina tuonut Venäjältä lannoiteraaka-aineita. ”Eikä ole ajatusta tuodakaan”, toimitusjohtaja Markku Heikkonen toteaa.

Yhtiö etsii jatkuvasti uusia toimittajia, mutta se on osoittautunut vaikeaksi. Heikkonen kertoo kuitenkin, että esimerkiksi typen tuonti Euroopasta on jo aloitettu.

Kevään lannoitetoimitukset saatiin viljelijöille ajallaan, ja yhtiö on pystynyt tarjoamaan koko kevään NPK-lannoitteita haasteista huolimatta. Lisälannoitukseen olisi tarjolla tuotteita vielä täksi kesäksi, hän toteaa.

Cemagro Oy kertoo jatkavansa Venäjältä tuotujen raaka-aineiden käyttöä lannoitteissaan niin pitkään kuin niille on kysyntää.

”Niin kauan kuin suomalainen viljelijä haluaa käyttää näitä lannoitteita, niitä tarjotaan alkuperästä huolimatta ‒ asiakaskunta tekee päätöksen. Meiltä saa myös muita lannoitteita kuin venäläisiä”, toimitusjohtaja Juhani Muhonen kertoo.

Kevään lannoitetoimitukset hoituivat Cemagron mukaan ajallaan, vaikka osa teollisuuden ureatoimituksista estyi pakotteiden seurauksena.

Muhonen kertoo yritystä koskevien pakotteiden alkaneen Krimin miehityksen seurauksena jo vuonna 2014.

Cemagro on sen takia ehtinyt etsiä vaihtoehtoisia tavarantoimittajia ja hajauttaa raaka-ainehankintaa myös Venäjän ulkopuolelle. ”Toistaiseksi toimintaedellytykset ovat kohtalaisen normaalit, toimimme pakotteiden mukaan.”

Euroopan unioni kielsi kaliumkloridin sekä monen kaliumia sisältävän lannoitteen tuonnin Venäjältä tai Venäjän kautta 8. huhtikuuta, osana viidennettä pakotekierrosta. Kielto kuitenkin päättyy 10. heinäkuuta, jolloin uudet tuontikiintiöt astuvat voimaan. Kaliumkloridi on ollut tähän asti pääasiallinen Venäjältä tuotu lannoite.

Cemagron Muhonen kuvailee pakotteiden täytäntöönpanoa sekavaksi: ”Ensin kaikki venäläisyhtiöt olivat pakotelistalla, sitten eivät olleet. Tavarantoimittajia on jouduttu vaihtamaan myös Venäjän sisällä.”

Muhonen kuvailee kiintiöitä varsin riittäviksi, vaikka ne lisäävät byrokratiaa moninkertaisesti. Yhtiö on ollut tiiviisti yhteydessä viranomaisiin selvittäessään, mitä maahan saa tuoda ja missä aikataulussa.

Lannoitekaupan epävarmuus heijastuu yrityksen liiketoimintaan. Vaikka raaka-ainetta saadaan tilattua, sitä ei välttämättä uskalleta ottaa julkiseen myyntiin ennen kuin toimitukset ovat saapuneet sisään unioniin. Tarjolla oleva valikoima ei ole kuitenkaan merkittävästi kaventunut sodan seurauksena.

Venäjän tuonnin lopettaneen Belor Agron Heikkonen ei lähde tarkemmin avaamaan eri lannoitteiden saatavuutta ja hintanäkymiä.

”Kaikkea saattaa saada, mutta se on hinnasta kiinni.”

Heikkonen arvelee markkinoiden muutosten olevan jopa niin rajuja, että perinteinen kausihinnoittelu saattaisi romuttua.

”Viljan ollessa tällaisissa hinnoissa laskua ei hevillä tule.”

Edit. Otsikkoa täydennetty 10.6.22 klo 8.56