Sitra heittää kiertotalouspallon kaikille suomalaiselle – voi tuoda myös maaseudulle uusia tulolähteitä

Suomalainen kiertotalousyritys Tracegrow valmistaa Kärsämäellä lannoitteita alkaliparistoista erottamalla niistä kemiallisessa prosessissa sinkin ja magnaanin. Menetelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Kuva: Pekka Fali

Kiertotalouden eteenpäin viemiseen tarvitaan nyt entistä enemmän kunnianhimoa kaikilla tasoilla, erityisesti valtion ja kuntien päätöksenteossa, linjaa tulevaisuustalona tunnettu Sitra.

Monissa yrityksissä kiertotalous on jo nähty tilaisuutena luoda uutta liiketoimintaa. Myös iso joukko kansalaisia on tiedostanut nykyisenlaisen talous­mallin tulleen tiensä päähän.

Siksi katseet kohdistuvat tässä vaiheessa erityisesti kunta- ja valtiotason päättäjiin, tiivistää Sitran Kiertotalous-avainalueen projektijohtaja Kari Herlevi.

Sitrassa odotetaankin, että seuraava hallitus ottaa hallitusohjelmaansa kokonaisuudessaan tänään keskiviikkona julkaistavan päivitetyn version kiertotalouden tiekartasta.

Sitra julkaisi ensimmäisen version kiertotalouden tiekartasta syyskuussa 2016. Se oli maailman ensimmäinen kansallisen tason suunnitelma siitä, miten voidaan siirtyä luonnonvarojen kannalta kestävään talous­järjestelmään.

Se on toiminut mallina useille maille ja tähän mennessä vastaavan suunnitelman on julkaissut yhdeksän muutakin EU-maata, Herlevi kertoo.

EU:n ulkopuolella erityisesti maailman kolmanneksi suurin talous, Japani, on ottanut kierto­talouden erittäin vakavasti.

Vuoden 2016 jälkeen Sitrassa on käyty läpi tuolloin asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja arvioitu, onko kehityksessä menty oikeaan suuntaan ja riittävän nopeasti.

Näiden arvioiden pohjalta tänään julkaistava päivitys onkin nimetty ”kriittiseksi siirroksi”.

Sillä Sitra viittaa Suomen olevan juuri nyt merkittävässä risteyskohdassa: jos kiertotalousmalliin siirtymisen kannalta oleellisia päätöksiä ei uskalleta tehdä nyt, Suomi voi pudota nopeasti kehityksen kärjestä ja jäädä suuren murroksen sivusta­katsojaksi.

Samalla menetetään uuden mallin tuomat uudet ansaintamahdollisuudet, korostaa Sitran Hiilineutraali kierto­talous -teeman johtaja Mari Pantsar.

”Suomen kaltaisen viennistä riippuvaisen maan kannattaa napata kiinni kiertotalouden tuomiin vientimahdollisuuksiin.”

Sitralaiset korostavat, ettei kierto­talous ole vain suurten kaupunkien tai edelläkävijä­kuluttajien juttu.

Jokaisella suomalaisella on asuinpaikastaan riippumatta mahdollisuus toteuttaa kierto­talouden periaatteita. Se tuo myös taloudellista hyvää kaikkialle Suomeen, painottaa alan asiantuntija Laura Järvinen.

Kuntatasolla hyvä esimerkki on hänen mukaansa Kemi–Tornion alue, jossa terästeollisuuden ympärille rakentunut kierto­talousosaaminen hyödyttää aluetta kokonaisuudessaan ja herättää valtavasti kiinnostusta myös maailmalla.

”Toisaalta Iin kunta on ottanut kiertotalouden periaatteet hienosti osaksi päätöksentekoa ja näyttää esimerkkiä siitä, miten sitä voidaan edistää.”

Viljelijöillä taas on avainrooli ruokajärjestelmän uudistamisessa, esimerkiksi hiilensidonnassa, ravinnekiertojen tehostamisessa ja viljelyjärjestelmän monipuolistamisessa.