Uusia suoramyyntitiloja syntyy yhä – ammattimaisuus auttaa tiloja, mutta kovin kasvuvauhti näyttäisi taittuneen

Tilan omien tuotteiden myynti suoraan sellaisenaan tai jalostettuna asiakkaille voi olla yksi malli tilan erikoistumiseen. Kuva: Kimmo Haimi

Suoramyyntiä tekevien maatilojen määrä kasvaa Suomessa, mutta hitaammin kuin aiemmin. MTK:sta Ruokatiedon toiminnanjohtajaksi siirtyvän Anni-Mari Syväniemen mukaan suoramyynnin suosioon on ainakin kaksi syytä.

Ihmisten kiinnostus ruuan alkuperään on noussut. Toiseksi maatilat miettivät omaa tuotantomuotoaan ja liikeideaansa alan kannattavuuspaineissa.

Kaikkiaan suoramyyntitiloja on Suomessa tällä hetkellä arviolta 2000. Ahvenanmaalla ja Keski-Suomessa suoramyyntiä on runsaasti. Kasvuhaluja on etenkin Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Luomukotieläintiloista viidennes harjoittaa tuotteidensa jatkojalostusta ja/tai myyntiä.

Marja- ja hedelmätiloilla jatkojalostus kasvaa. Tiloilla tehdään muun muassa hilloja ja alkoholittomia kuohujuomia.

Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton piirissä on noin 350 suoramyyntiä harjoittavaa tilaa Hangosta eteläiseen Lappiin asti. Liiton toiminnanjohtajan Miika Ilomäen mukaan määrä on pysynyt melko vakiona. Valtaosa tiloista on marjatiloja, mutta mukaan mahtuu myös omenoiden kasvattajia.

Syväniemi näkee suoramyynnin erittäin tärkeänä pr-työnä maatalouden ja ruuantuotannon kannalta.

"Isossa kuvassa suoramyynnin merkitystä helposti vähätellään, mutta työ on todella arvokasta kuluttajatyötä", hän sanoo.

Suoramyyntitilojen kannattavuudesta ei ole koottua tietoa. Syväniemen näppituntuman mukaan suoraan tuotteitaan myyvien tilojen kannattavuus on kuitenkin parantunut, etenkin jos toimintaa johdetaan ammattimaisesti. Moni tilallinen haluaa myös lisää koulutusta etenkin markkinoinnin tueksi.