Hyvä kasvukausi ei suojannut viljaa homemyrkyiltä

Punahomeen kehittämät homemyrkyt eli -toksiinit ovat aiheuttaneet yllätyksiä sekä viljelijöille että teollisuuden vastaanotossa. Monista päältä päin hyvännäköisistä viime syksyn viljaeristä on löytynyt elintarvikeraja-arvon ylittäviä toksiinimääriä.

Yhtä selvää syytä ei ole löydetty. Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) mukaan ilmiön taustalla lienevät ainakin edellisen vuoden punahomeen saastuttama kasvijäte ja kylvösiemen sekä viljan kukinta-aikaan osunut kostea sääjakso.

Hometoksiiniriski näyttää kasvavan selkeästi Etelä-Suomen viljelyalueilta pohjoiseen päin mentäessä.

Varsinkin Keski- ja Pohjois-Suomessa viljelyssä pitäisi ottaa huomioon kaikki viljelytekniset toimet, joilla hometoksiiniriskiä voi pienentää, Vyr korostaa.

Kylvösiemenen kunnostus ja peittaus on 14 vuoden seurannan perusteella noussut tärkeimmäksi keinoksi torjua punahometta. Punahome säilyy sekä siemenessä että kasvinjätteissä, ja peittaus antaa oraalle suojaa molempia tartuntateitä vastaan.

Liian myöhäinen tai kasvupaikkaan sopimaton lajike on todettu punahomeriskiksi.

Kaurassa hometoksiiniongelmia esiintyy eniten. Vaikka kaura mainitaan vaatimattomaksi viljelykasviksi, sekin hyötyy hyvistä viljelyoloista, jolloin sen kestävyys homesieniä vastaan paranee.

Viljelykierto on tärkeä. Sama vilja viljan perään lisää punahomeen riskiä.

Sato on korjattava heti tuleentumisen jälkeen ja se tulee kuivata heti alle 14 prosenttiin, Vyr neuvoo.

Kuivurissa on hyvä tehdä kunnollinen esipuhdistus myös kuivana korjatuille viljaerille. Hometoksiinit ovat yleensä kevyissä ja surkastuneissa jyvissä.

Toksiiniriskiä vähentää myös sadon lajittelu ennen teollisuuden vastaanottoon viemistä tai käyttöä kotieläinten ruokinnassa.

Ennakkonäyte viljaerästä on otettava huolellisesti. Punahomeet voivat esiintyä viljassa pesäkkeinä, joten erästä on otettava riittävä määrä osanäytteitä ja sekoitettava ne huolellisesti.

Muualla Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa hometoksiinien hallintaan suositellaan erillistä ruiskutusta tähkälletulovaiheessa. Käytäntö ei ole yleinen Suomessa.

Kun kotieläinten ruokinnassa käytetään tilan omaa viljaa, sen laatu on tärkeää selvittää.

Erityisesti siat ja hevoset ovat herkkiä hometoksiineille. Naudoista lypsylehmät ovat lihakarjaa herkempiä.

Nuoret eläimet kärsivät toksiineista täysikasvuisia enemmän.

SATU LEHTONEN

Lisää tietoa hometoksiineista www.vyr.fi.

Käytä hyvälaatuista ja

peitattua kylvösiementä.

Valitse lajike riskejä välttäen.

Ota huomioon viljelyvyöhyke, maaperä ja kylvöajankohta. Myöhäisemmät lajikkeet

soveltuvat ainoastaan I–III-

vyöhykkeille.

Pidä huolta hyvästä viljely-kierrosta. Harkitse syyskynnön

käyttöä aika ajoin, vaikka

muuten käyttäisit kevennettyä muokkausta ja suorakylvöä.

Tähtää elinvoimaisen ja

satoisan kasvuston aikaan-

saamiseen.

Tunnista punahomeen

leviämistä ja tartuntaa

suosivat olot. Kuiva alkukasvukausi, kukinnan aikaiset

kosteat säät sekä suuret

lämpötilavaihtelut ja sateet

sadonkorjuuaikana lisäävät

toksiiniriskiä.

Kuivaa vilja huolellisesti alle 14 prosenttiin välittömästi

sadonkorjuun jälkeen.

Kierrätä viljaa kuivurissa myös hyvinä vuosina laadun

parantamiseksi.

Lajittelulla voidaan alentaa viljojen hometoksiinimääriä

jopa 60 prosenttia.

Surkastuneet ja kevyet jyvät

sisältävät enemmän

hometoksiineja.

Punahomeiden (Fusarium-sienten) tuottamia myrkkyjä eli toksiineja ovat deoksini-

valenoli (DON), T-2 ja HT-2 ja tsearalenoni.

EU-lainsäädännössä on

määrätty raja-arvot home-

toksiinien enimmäismäärille elintarvikeviljassa sekä

suositusarvot rehuviljalle.

DON-toksiinia saa olla elintarvikekaurassa enintään

1 750 mikrogrammaa kilossa,

muussa elintarvikeviljassa 1 250 mikrogrammaa. Rehu-

viljan suositusraja-arvo on 8 000 mikrogrammaa eli

8 milligrammaa kilossa.

Homemyrkyt ovat terveys-

riski ihmisille ja eläimille.

Akuutit myrkytystapaukset ovat harvinaisia.

Pitkäaikaisen altistumisen kaikkia vaikutuksia ei

tunneta. Eläimillä on todettu

ainakin tuotoksen laskua,

vastustuskyvyn heikkenemistä ja hedelmällisyyshäiriöitä.

Viljan hometoksiini-

analyysejä tekevät Evira, MTT, Eurofins Scientific Finland Oy sekä teollisuuden ja kaupan

viljan vastaanotto.

Lähde: Vyr turvallisuus-

työryhmä

Avaa artikkelin PDF