Geenitiedon hyväksikäyttömullistanut kotieläinjalostuksen
Dna-tason tiedon käyttö on kotieläinjalostuksen suurin mullistus sitten keinosiemennyksen, kertoo maataloustieteiden laitoksen johtaja Jarmo Juga.
Geenitiedon hyväksikäyttö kotieläinjalostuksessa on vaikuttanut eniten lypsylehmien jalostukseen. Juga työskentelee kotieläinjalostuksen yliopistonrehtorina Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Genomivalinnalla halutut ominaisuudet voidaan tunnistaa jo vasikasta. Tämä nopeuttaa jalostusta vuosilla. Geenien avulla tunnistetaan samalla arvosteluvarmuudella lypsylehmien eri ominaisuuksia.
”Nyt jonkun tietyn ominaisuuden populaatiotason muutoksesta puhutaan vuosissa, kun ennen puhuttiin vuosikymmenissä”, Juga vertaa.
Lypsylehmien jalostukseen kuluva aika lähentelee nyt sikojen jalostusta, joilla on huomattavasti nopeampi lisääntymisvauhti. Tällä hetkellä lypsykarjajalostusta tehdään Suomessa vahvassa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Uusin jalostettava ominaisuus on sorkkaterveys ja tulevaisuudessa todennäköisesti rehunkäytön tehokkuus. Taloudellista kannattavuutta halutaan parantaa muunkin kuin pelkän tuotoksen kautta.
Maataloustieteiden laitoksen tutkimuksessa painottuvat vahvasti ympäristö- ja energiakysymykset. Ympäristötehokkuudella haetaan tiloille sekä kannattavuutta että ympäristöä huomioivia työtapoja.
Kotieläintieteen puolella geenitutkimuksen lisäksi tutkimuksen alla ovat eläinten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, kuten tuotantoeläinten terveys.
Teknologiassa hyvinvointia tutkitaan kehittämällä erilaisia automaatioita ja mittauksia. Esimerkiksi lehmän sorkkasairauksia voidaan ennaltaehkäistä seuraamalla eläimen liikkumista ja makaamista. Teknologia tutkii myös tuotantorakennusten ilmanlaatua.
Kasvintuotantotieteiden tutkimuksessa ajankohtaisimpia asioita ovat palko- ja valkuaiskasvit rehukasveina. Niillä pyritään lisäämään Suomen valkuaisomavaraisuutta. ”Puna-apila on yksi kiinnostavimmista valkuaiskasveista.”
”Kasvipuolella geenitietoa hyödynnetään esimerkiksi kukinnan säätelyn tutkimuksessa.”
Maataloustieteiden laitoksen kaikki opiskelijapaikat täyttyivät viime kevään haussa.
Pääaineista agroteknologian ja biotekniikan hakijamäärät olivat nousussa. Kasvinviljelytieteen ja kotieläintieteen hakijamäärät pysyivät lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna.
Maataloustieteiden laitoksen hakijat tulevat pääasiassa Etelä-Suomesta, eikä heillä välttämättä ole maatilataustaa.
Jugan mukaan on haaste kertoa hakijoille, mitä laitoksella todella opiskellaan. ”Opiskelun kohdentuminen maatalouteen voi tulla monelle yllätyksenä.”
Valmistuneiden työllistymistä Juga pitää hyvänä. ”Välillä työllistytään vähän liiankin hyvin, kun viimeinen versio gradusta saattaa jäädä palauttamatta.”
SAARA NIKKARI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
