Suomessa yli 600 osakeyhtiömaatilaa
Yhtiöittäminen on tullut maatalouteen jäädäkseen, PI-johtamiskoulun yhtiömuotoisten tilojen taloushallintoa käsittelevässä koulutuksessa todettiin viime viikolla.
Tiken mukaan Suomessa oli viime vuonna 616 yhtiömuotoisia maatilaa. Tänä vuonna niitä arvioidaan tulevan nelisenkymmentä lisää.
A-Tuottajien ja A-Rehun rahoituspäällikkö Leena Lampinen kertoo, että Atrian sikatiloista 11 prosenttia on osakeyhtiöitä.
Ne ovat keskimääräistä huomattavasti suurempia. 44 prosenttia Atrian ketjussa välitettävistä porsaista tuotetaan oy-tiloilla. Sianlihasta 32 prosenttia tulee tällaisilta tiloilta.
Atrian nautatuottajista vain prosentti on osakeyhtiöitä, mutta naudanlihasta kuusi prosenttia tulee oy-tiloilta.
Kolmivaihekasvatukseen liittyvissä välikasvattamoissa yhtiömuoto on yleinen. 36 prosenttia Atria-ketjun ternivasikoista myydään osakeyhtiömuotoisille tiloille.
Yhtiöittäminen vaatii perusteellista ajattelutavan muutosta. Jos siinä ei onnistuta, edessä on ongelmia.
Arvoja on mietittävä tarkkaan, yrityskonsultti Martti Kolehmainen korostaa. ”Onko yrittäjäperheellä henkinen valmius siirtää ehkä ikiaikainen sukutila osakkeilla hallittavaksi aikaisemman suoran omistuksen sijaan?”
Lampisen mukaan yleinen virhe on, ettei ymmärretä osakeyhtiön olevan oma taloudellinen yksikkönsä. ”Ajatellaan, että osakeyhtiön rahat ovat vähän kuin omia rahoja.”
Hankaluuksia syntyy myös, jos yhtiöön sijoitetaan liian vähän alkupääomaa.
Lampinen varoittaa, että tilojen yhdessä perustamiin yhtiöihin saatetaan haalia mukaan liikaa osakkaita, jolloin päätöksenteosta tulee hajanaista.
Ongelmia on luvassa, jos yhtiön toimintaan ei suhtauduta samalla vakavuudella ja intohimolla kuin omissa nimissä olevaan yritykseen. Näin voi käydä varsinkin, jos osakkailla on rinnalla omaa maataloutta.
Valion kehityspäällikkö Jaana Kiljunen analysoi, mitkä asennetekijät tukevat useamman perheen yhteisen maito-osakeyhtiön onnistumista.
Luottamus, samansuuntaiset tavoitteet ja samankaltainen työn jälki ovat oleellisia asioita.
Navetta on ensisijaisesti työpaikka, joten työkavereiden kanssa on tultava toimeen, hän muistuttaa.
Johtajuusasioiden on oltava selvillä.
Työnjako ja osakkaiden roolit sovitaan etukäteen. Kaikkien on osattava perusjutut, jotta toisten lomittaminen sujuu.
Kiljusen mukaan on muistettava, että ihmisten vahvuudet ovat erilaiset. ”Kenelläkään ei ole oikeaa vastausta joka asiaan.”
Epäonnistumisista pitää oppia ja asioista keskustella. Likapyykki pestään kotona, ja bisnes on ulospäin yksimielistä.
Ajattelutapa on muutettava omaan työhön keskittymisestä prosessien johtamiseen. Tämä on Kiljusen mukaan usein helpompaa niille, jotka ovat ehtineet olla töissä muuallakin kuin maatilalla.
Yhtiömaatilan taloushallinto on vaativaa, joten avuksi tarvitaan osaava tilitoimisto. Kaikilla toimistoilla ei ole maatalousalan osaamista, Lampinen muistuttaa. ”Tai jos maatalousosaamista on, yhtiöosaamisessa saattaa olla puutteita.”
Pro Agria Lihaosaamiskeskuksen toimitusjohtaja Ari Nopanen korostaa yhtiön talouden jatkuvaa ja tarkkaa seurantaa.
”Ei riitä, että uudessa tilanteessa taloutta johdetaan ja seurataan perinteiseen tapaan kerran vuodessa verotilinpäätöksen yhteydessä.”
Kvartaaliajattelu on tulossa myös maatalouteen. ”Tulos lasketaan 3–4 kertaa vuodessa”, Nopanen suosittelee.
Hänen mukaansa tilitoimistolta vaaditaan rautaista ammattitaitoa. ”Pelkkä tuloslaskelma ja tase eivät riitä, vaan tarvitaan seurantatietoa edellisiltä vuosilta, tunnuslukuja sekä vertailutietoa muista vastaavista yrityksistä.”
Lisäksi tarvitaan toimintolaskentaa eli tietoa siitä, miten talous kytkeytyy tuotantotoimintaan, ja syy-seuraussuhteiden esittämistä.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
