Tekniikka ja Talous: pölyttäjien väheneminen kurittaa kuminantuotantoa

Kimalaiset ja mehiläiset hyötyvät pientareista ja monipuolisesta maatalousympäristöstä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Tehomaatalouden ja sen aiheuttaman maiseman yksinkertaistumisen vuoksi pölyttäjähyönteiset ovat ajautuneet maailmanlaajuiseen kriisiin, kirjoittaa Tekniikka ja Talous.

Pölyttäjien kriisi vaikuttaa lehden mukaan myös kuminan tuotantoon, jossa Suomi on yksi maailman johtomaista. Suomi hallitsee mausteen maailmanmarkkinoista 20–30 prosentin osuutta ja sitä viedään Suomesta yli 40 maahan.

Kumina on myös maamme yksi tärkeimmistä hyönteispölytteisistä viljelykasveista.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella äskettäin valmistuneessa pro gradu -tutkielmassa selvitettiin Keski-Suomen 22 kuminapeltoa ympäröivän maankäytön vaikutuksia kukkakärpäsiin ja muihin pölyttäjähyönteisiin.

Tutkielmassa selvisi, että kukkakärpästen lajimäärät kasvavat sekametsien osuuden kasvaessa ja maatalousmaan osuuden pienentyessä.

Kukkakärpäset ovat aikuisina pölyttäjiä, mutta toukat elävät monissa erilaisissa elinympäristöissä, joissa ne käyttävät ravintonaan esimerkiksi lahopuuta ja kirvoja.