Rukiin perimä avattu – myös vehnän jalostus hyötyy
Ruista viljellään maailmassa 4,1 miljoonalla hehtaarilla. Yli 80 prosenttia sadosta tuotetaan Euroopassa.
Ruista on Luken mukaan viljelty Suomessa yli 2000 vuoden ajan Kuva: Jaana KankaanpääRukiin perimä on nyt selvitetty. Odotettavissa on entistä parempia ruis-, mutta myös vehnälajikkeita.
Luonnonvarakeskus oli mukana kansainvälisessä, yhteensä 40 tutkimuslaitoksen muodostamassa tutkijakonsortiossa, joka ensimmäisinä maailmassa onnistui sekvensoimaan rukiin koko genomin.
Tutkimus julkaistiin Nature Genetics -julkaisussa maaliskuussa.
Rukiin genomin avaaminen mahdollistaa uusien jalostusmenetelmien kehittämisen. Sen ansiosta voidaan tehostaa ja tarkentaa lajikejalostusta, jolla parannetaan rukiin ominaisuuksia, kuten satoisuutta tai taudinkestävyyttä.
”Rukiin perimän avulla ymmärrämme paremmin sen sopeutumispotentiaalia ja voimme vastata tehokkaammin myös tulevaisuuden ilmastohaasteisiin”, kertoo Luken professori ja hankkeen päätutkija Alan Schulman.
Ruista viljellään maailmassa 4,1 miljoonalla hehtaarilla. Yli 80 prosenttia sadosta tuotetaan Euroopassa, mutta tuotantoa on myös esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ja Australiassa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat kaikkia näitä alueita.
”Genomisekvenssi auttaa tunnistamaan sellaisia perinnöllisiä piirteitä, joiden avulla kasvinjalostajat voivat vauhdittaa uusien, muuttuviin olosuhteisiin soveltuvien lajikkeiden tuotantoa”, Schulman sanoo.
Rukiissa on useita ominaisuuksia, joista on hyötyä myös vehnän jalostuksessa. Leipävehnälajikkeita risteytetäänkin usein rukiin kanssa.
”Ruis on vehnän lähisukulainen, joten risteytyksiä voidaan tehdä. Tärkeintä on varmistaa, että risteytyksissä ei siirry sellaisia ominaisuuksia, joita ei haluta vehnään. Genomisekvenssin tuntemisesta on tässä suuri hyöty”, Schulman toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
