Jos maan rakenne ei ole kunnossa, vesi saattaa sateen jälkeen kerääntyä pellolle lammikoiksi. Kannattaako tällaiselle pellolle kuitenkaan kohdentaa kalliita kunnostustoimia? Kuva: Sami Karppinen
PeltoOptimi antaa eväitä metsityskeskusteluun: Luken uusi työkalu luokittelee pellot kasvukyvyn mukaan
Lähiviikkoina pilottikäyttöön tuleva työkalu tuo tilojen viljelysuunnitteluun uusia näkökulmia.
Pitäisikö pellon kasvaa kauraa vai kuusta? Luken uusi PeltoOptimi antaa harkinnan tueksi tietoa muun muassa pellon kasvukyvystä. Kuva: Johanna KokkolaPitäisikö peltoja metsittää 250 000 hehtaaria, vai olisiko sopivampi määrä 35 000 hehtaaria? Muun muassa tällaisia lukuja poliitikot ovat viime viikkojen keskusteluissa heitelleet ilmoille.
250 000 hehtaaria oli SDP:n puheenjohtajana Antti Rinteen arvio sopivasta metsitysmäärästä (MT 25.3.). Keskusta puolestaan esitti ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen suulla 35 000 hehtaaria (MT 22.3.).
Keskustan esittämällä metsitysohjelmalla viljelykäytöstä poistettaisiin "vaikeasti viljeltäviä tai heikkotuottoisia turvepeltoja". Metsitettävät kohteet niin, että sillä "ei olisi suurta merkitystä maataloudelle".
Rinne puolestaan luonnehtii 250 000 metsitysalaa "tällä hetkellä käyttämättöminä" oleviksi aloiksi.
Taloudellisia kannustimia peltojen metsitykseen ei nykyisin ole, mutta toisaalta ei ole myöskään selkeää mittaria sille, millaisille pelloille metsitys todella on paras vaihtoehto.
Taloudellisten kannustimien kehittäminen on poliitikkojen hyppysissä, mutta peltojen luokittelu metsitettäviin ja säilytettäviin on viittä vaille julkaisuvalmiina. Pilottitilat saavat sen testattavakseen aivan lähiviikkoina.
Kyse on Luonnonvarakeskus Luken kehittämästä PeltoOptimi-työkalusta, jota on kehitetty vuoden 2015 alussa käynnistyneessä hankkeessa. PeltoOptimi on vuosittaisiin satelliittikuviin ja muuhun peltodataan perustuva sovellus, joka jakaa Suomen pellot kestävästi tehostettaviin, laajaperäistettäviin ja metsitettäviin.
Vielä tämän vuoden aikana PeltoOptimi-työkalu kytketään osaksi Taloustohtori-palvelua, tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio Lukesta kertoo.
Taloustohtorissa tila- ja lohkokohtaiset tiedot ovat viljelijän itsensä tarkasteltavissa. Muut pääsevät katsomaan lohko- ja tilakohtaisia tietoja vain viljelijän valtuuttamana.
Halutessaan oman tilansa tiedot voi jakaa esimerkiksi neuvojalle neuvontakäynnin pohjaksi.
Hallinnon käyttöön lohkokohtaiset tiedot eivät mene, Peltonen-Sainio vakuuttaa. "PeltoOptimi jättää tulosten tulkinnan ja lopulliset päätökset aina viljelijälle itselleen."
PeltoOptimi mittaa kasvukauden aikana satelliittikuvan avulla, millainen pellon kasvusto on suhteessa alueen muihin vastaavaa kasvia kasvaviin peltoihin. Kuva: Kari SalonenMetsittämiseen kannustaminen ei kuitenkaan ole PeltoOptimin ykköstavoite. Oikeastaan päinvastoin.
"Oleellista on antaa viljelijöille osviittaa siitä, mihin omia tuotantopanoksia kannattaa kohdentaa tai millaista viljelykiertoa kannattaa harjoittaa. Kun PeltoOptimi on osana Taloustohtoria, viljelijä saa palvelusta käyttöönsä paljon erilaisia tuotannon suunnittelua avustavia raportteja", Peltonen-Sainio korostaa.
Hän on matkan varrella kuullut epäilyjä sen suhteen, tuottaako PeltoOptimi käyttäjälleen vain kertaluonteisen ilon. "Että käydään kerran vilkaisemassa ja sen jälkeen unohdetaan koko asia."
Näin ei hänen mukaansa ole.
"Kehitystyössä on ollut koko ajan tavoitteena rakentaa sellainen palvelu, joka tuottaa aidosti lisäarvoa viljelijöille, ja jossa jokainen vuosi tuo käyttöön lisää kerroksia."
Taloustohtoriin kytketyn PeltoOptimin avulla näkee esimerkiksi sen, miten omat pellot tuottavat suhteessa muihin saman alueen, tuotantosuunnan tai tilakoon peltoihin. Vertailuun voi ottaa myös luomun tai tavanomaisen tuotannon.
"Vaihtoehtoja tulee olemaan vaikka miten paljon", Peltonen-Sainio hehkuttaa.
Kuivuus koettelee monina vuosina peltoja, mutta osa pelloista kärsii kuivuudesta enemmän kuin toiset. Kuva: Kari SalonenKolmiportainen luokittelu on viljelijän suuntaan täysin läpinäkyvä.
Viljelijä näkee lohkoistaan lopullisen luokituksen lisäksi myös sen taustalla olevat, eri vaiheissa saadut pisteet.
"Lopputulosta voi peilata välivaiheisiin ja sen perusteella itse arvioida, olisiko luokitukseen mahdollista esimerkiksi vaikuttaa viljelytoimilla."
Esimerkiksi kiikun kaakun metsitettävän ja laajaperäistettävän rajalla olevasta lohkosta voi arvioida, kumpi toimi tilan itsensä kannalta olisi viisaampi.
On myös mahdollista, että jokin lohko ajautuu metsitettäväksi selvästi sijaintinsa vuoksi. Tällöin voi pohtia esimerkiksi pellon vuokraamista tai myymistä naapurille, jolle sijainti olisi parempi.
Kaikkea ei ole järkevää metsittää. Osa pelloista on syytä jatkossakin säästää erilaisissa monimuotoisuustoimenpiteissä, vaikkapa luonnonhoitopeltoina. Kuva: Jaana KankaanpääMutta paljonko PeltoOptimi Suomen pelloista sitten metsittäisi?
Tarkkaa hehtaarimäärää Peltonen-Sainio ei määrittele. Lukumääräisesti hänen mukaansa kyse on suuresta määrästä, mutta pinta-alallisesti ei.
"Työkalun metsitettäväksi esittämät pellot ovat tyypillisesti hyvin pieniä ja heikkotuottoisia. Todennäköisesti osa niistä metsitettäisiin ilman kannustimiakin."
Sitä paitsi PeltoOptimi ottaa luokittelussaan huomioon sellaisiakin tekijöitä, joilla sama pelto saattaisi yhdellä tilalla olla metsitettävä ja toisella laajaperäistettävä.
Lue lisää:
SDP: Peltoja voitaisiin metsittää 250 000 hehtaaria – seitsemänkertaisesti keskustan esittämä määrä
Luke luokitteli pellot tuottokyvyn mukaan: "Jokaisella pellolla ei ole oikeus tulla viljellyksi"
Viljan hinta vaikeuttaa peltojen perusparannuksia – Salaojituksen takaisinmaksuaika liian pitkä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
