Hiilestä kiiinni -hankkeiden miljoonilla haetaan keinoja, joilla maatalouden ilmastotoimiin saadaan vauhtia ja tehoa
Hankkeissa tehdään sekä tieteellistä tutkimusta että kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on vähentää maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia merkittävästi vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastonmuutoksen näkökulmasta on tärkeää selvittää esimerkiksi peltojen hiilensidontapotentiaali. Kuvassa mitataan kasvien aineenvaihduntaa eli hiilidioksidin vapautumista ohrakasvustossa. Kuva: Jaana KankaanpääVuosi sitten maa- ja metsätalousministeriö (MMM) käynnisti Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuden, jonka kunnianhimoinen tavoite on vähentää maankäyttösektorin ilmastopäästöjä vähintään kolme miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa vuoteen 2035 mennessä. Vähenemä on tarkoitus saavuttaa sekä karsimalla päästöjä että kasvattamalla maaperään ja biomassaan sitoutuneita hiilivarastoja.
”Se ei ole lainkaan epärealistinen tavoite”, vakuuttaa erityisasiantuntija Anna Salminen MMM:stä.
Hiilestä kiinni -kokonaisuuden pohja on Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteessa tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Kokonaisuuden ja sen toimenpiteiden tavoitteena on tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja uusien ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa.
Tärkeässä roolissa tässä on uuden tiedon tuottaminen ja parhaiden käytäntöjen jalkauttaminen käytännön työhön, Salminen tiivistää.
Tähän mennessä Hiilestä kiinni -kokonaisuudesta on rahoitettu maa- ja metsätalouden ilmastokestävyyttä edistäviä tutkimus- ja innovaatiohankkeita yhteensä jo 10,7 miljoonalla eurolla. Loka–marraskuussa täydennyshaussa jakoon laitettiin vielä viisi miljoonaa euroa.
Näiden lisäksi MMM on myöntänyt rahoitusta jo yli 70:lle maankäyttösektorin ilmastotoimikokonaisuuteen kuuluvalle Hiilestä kiinni -kehittämishankkeelle.
Maataloutta koskevien toimenpiteiden ja hankkeiden ohella Hiilestä kiinni -kokonaisuus sisältää runsaasti myös metsiin ja maankäyttöön yleisesti liittyviä toimenpiteitä.
Mutta mitä kaikkea kokonaisuuteen oikeasti kuuluu ja mitä sen poikkeuksellisen laajan varjon alla tehdään?
MT:n pyynnöstä Salminen ja tutkimus- ja innovaatio-ohjelman ohjelmapäällikkö Marjaana Suorsa valottavat toimenpiteiden ja hankkeiden kirjoa erityisesti maatalouden ja ruokaketjun osalta.
Hiilestä kiinni -kokonaisuus koostuu sekä tutkimus- ja innovaatiohankkeista että kehittämishankkeista, Salminen kertoo.
Osana kokonaisuutta toteutetaan maankäyttösektorin tieto-ohjelma. Sen valmisteluun osallistui laaja sidosryhmäjoukko, jonka kanssa tunnistettiin tietoaukkoja, joita hankkeilla nyt täytetään.
Hankkeissa kartoitetaan muun muassa laajan sidosryhmäjoukon kanssa sektorin tieto- ja tutkimustarpeita. Yhdessä hankkeista muun muassa tarkennetaan maaperätietoa peltolohkotasolle, mikä tehostaa ilmastotoimien kohdentamista.
Käynnissä olevista kehittämishankkeista maatalouspuoleen liittyviä on parisenkymmentä, Salminen kertoo. Kun mukaan lasketaan jo käynnistetyt kosteikko- ja suonpohjahankkeet, määrä nousee noin kolmeenkymmeneen.
”Lisäksi parhaillaan arvioitavana ovat uudet, syksyn hakuun osallistuneet hankkeet, joista osa painottuu juuri maatalouden ilmastokestävyyden edistämiseen.”
Ennen kevättä uusia tutkimus-, innovaatio-, ja kehittämishankkeita on Salmisen mukaan tarkoitus käynnistää vielä yhteensä lähes 20 miljoonalla eurolla. Rahoituspäätökset on tarkoitus julkistaa alkuvuodesta.
Tutkimus- ja innovaatiohankkeiden lopullinen määrä täydennyshaun jälkeen tulee puolestaan olemaan noin 15, Suorsa kertoo. Tähän mennessä hyväksytyistä kymmenestä hankkeesta neljä keskittyy maatalouteen ja yksi sekä maa- että metsätalouteen.
Kehittämishankkeet ovat käytännönläheisiä. Näkökulmat ovat sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä että muutokseen sopeutumisessa.
Hankkeita toteuttamassa on laaja kirjo niin tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kuin yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoitakin, Salminen kertoo.
Esimerkiksi ”Perinnebiotoopeilla hyvinvointia luonnolle ja naudoille” -hankkeen takana ovat Helsingin yliopisto, Armenta Benessi Oy, ympäristöministeriö, Eläinten hyvinvointikeskus, Luonnonvarakeskuksen (Luke), Arla Oy, HKScan Oy sekä ely-keskusten ja Metsähallituksen Perinne-ELO-yhteistyöryhmä.
Valinnan rahoituksen saaneista hankkeista teki maa- ja metsätalousministeriö. Valinnassa kuultiin myös ympäristöministeriön ja ely-keskusten asiantuntijoita.
Sen sijaan tutkimus- ja innovaatiohankkeet arvioi ulkopuolinen tieteellinen asiantuntijapaneeli, Suorsa korostaa.
”Maa- ja metsätalouden tutkimustiedolle on tarvetta. Hiilestä kiinni -rahoituksella pystymme osaltaan vastaamaan alan tutkimustarpeisiin esimerkiksi Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoituksen rinnalla.”
Maatalouden tutkimus- ja innovaatiohankkeista kahdessa koordinoijana on Luke, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Pellervon taloustutimus PTT kumpikin yhdessä.
Partnereina näillä on useita yliopistoja ja muita tutkimuslaitoksia mutta myös neuvontaorganisaatioita ja yrityksiä.
Tutkimus- ja innovaatiohankkeissa on Suorsan mukaan tärkeässä roolissa myös edistää nuorten tutkijoiden verkostoitumista ja heidän uransa etenemistä. ”Tuetaan ja törmäytetään. Olemme kannustaneet myös kohdistamaan hankkeissa rekrytointeja nuoriin tutkijoihin.”
Nuorten tutkijoiden uran edistämiseksi on jopa perustettu erityinen verkosto, jossa tarjotaan tutkijoille muun muassa vaikuttavuus- ja viestintäkoulutusta.
Se auttaa Suorsan mukaan tutkijoita kartuttamaan osaamistaan viestimisessä esimerkiksi viljelijöille ja maatalouden neuvojille.
Hiilestä kiinni -kokonaisuus mahdollistaa myös toimenpiteiden ”täsmätilauksen” valtion omilta tutkimuslaitoksilta, Salminen kertoo. Tilauksissa noudatetaan hankintalakia.
Erikseen tilattuihin 29 tutkimus- ja kehittämishankkeeseen on toistaiseksi varattu vuosille 2021–2023 yhteensä 15,3 miljoonan euron rahoitus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
