Kerääjäkasvien hyötyjä testataan Pirkanmaalla
Pirkanmaalla on ryhdytty keräämään tietoa kerääjäkasvien tuottamista hyödyistä varhaisperunaviljelyksillä. Pro Agria Etelä-Suomen Ympäristökompassi-hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia hyötyjä varhaisperunan noston jälkeen kylvettävästä kerääjäkasvista voisi lohkon viljelykunnolle ja ravinnevalumille olla.
Varhaisperuna korjataan pääsääntöisesti elokuun alkuun mennessä.
Noston jälkeen maa jää useimmiten paljaaksi vaille eroosioriskiä pienentävää ja ravinteita sitovaa kasvipeitettä.
Perunan jälkeen maassa on sidottavaksi erityisesti perunalta käyttämättä jäänyttä typpeä seuraavan viljelykasvin käyttöön. Typensidonnan lisäksi kerääjäkasvi tuottaa maan rakennetta parantavaa biomassaa perunanviljelyn kuluttamaan maahan.
Kerääjäkasvi vähentää myös tautiriskiä ja torjuu tehokkaasti peruna-ankeroista (MT 7.8.).
Hankkeen kerääjäkasvikoe perustettiin Orivedelle Tuomo Lepistön varhaisperunalohkolle. Lohkolle kylvettiin heinäkuun lopussa öljyretikkakasvusto.
Lohkolla mitataan kerääjäkasvin typensitomiskykyä mittaamalla maan liukoista typpeä öljyretikka-alalta ja paljaaksi jätetyltä verranteelta.
Mittaukset toistetaan ensi keväänä. Tavoitteena on saada tietoa myös ravinteiden säilymisestä seuraavan kasvin käyttöön.
Ympäristökompassi-hanke on perustanut myös aluskasvikoeruutuja eri puolille Pirkanmaata.
Ruuduilla testataan raiheiniä yksin ja yhdessä valkoapilan kanssa eri viljojen aluskasvina.
Hankkeen edustajien mukaan aluskasvit eivät ole silmämääräisesti arvioiden kilpailleet liian aggressiivisesti satokasvien kanssa.
Puintien jälkeen selviää, miten hyvin ne peittävät pellon pinnan ja täyttävät tehtävänsä typensitojina.
Pro Agria Etelä-Suomen kerääjäkasvikoe on osa vuosina 2012–2014 toteutettavaa Pirkanmaan Ympäristökompassi-hanketta, joka tähtää maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseen valuma-aluekohtaisesti ja tilatasolla.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
