Jakamalla lisää tehoa perunan lannoitukseen
SEINÄJOKI (MT)
”Lannoitteiden käytön tehostaminen tulee jatkossa entistä ajankohtaisemmaksi”, toteaa Perunantutkimuslaitoksen joh-
taja Jussi Tuomisto. Hän viittaa sekä lannoitteiden hinnan nousuun että ravinteiden huuhtoutumiseen.
Tätä taustaa vasten Perunantutkimuslaitos (Petla) on perustanut laajan kolmivuotisen kasvinravitsemuskokeen, josta saadaan ensimmäisiä tuloksia tämän kasvukauden jälkeen.
Koekenttiä ja Petlan tutkimuksia esiteltiin Ylistaron kenttäpäivässä tiistaina.
Kokeessa testataan muitakin lannoitusmenetelmiä kuin perinteisiä sijoituksella annettavia mineraalilannoitteita.
”Nyt ravinteet laitetaan kerralla maahan kylvön yhteydessä. Niiden jakaminen kasvin tarpeen ja kasvukauden sääolojen mukaan voisi olla yksi keino käytön tehostamiseen”, Tuomisto kertoo.
Lannoitteen annostelumuodon, rae vai neste, vaikutuksia perunasatoon ja sen laatuun tutkitaan. Lannoite voidaan antaa myös maahan tai suoraan lehdille.
Lannoitteen kemiallinen muoto ja esimerkiksi nitraatti- ja ammoniumtypen suhde vaikuttavat, miten peruna ottaa ravinteet maasta.
Kokeessa tutkitaan myös maan mikrobiaktiivisuutta edistäviä aineita sekä kasvin hormonitoimintaan vaikuttavaa aminohappokäsittelyä. Tuloksia analysoidaan sadosta ja sen laadusta. Kokeessa lajikkeena on ruokaperuna Asterix.
Perunantutkimuslaitoksen tutkijan Anne Rahkosen mukaan laajaa perunan lannoitetutkimusta tarvitaan. ”Keski-Euroopasta tulee nykyään Suomen markkinoille paljon eri lannoitteita, joita ei ole testattu kotimaan olosuhteissa.”
Rahkosen mukaan Keski-Euroopan kasvuolot perunalle ovat hyvin erilaiset kuin Suomessa. ”Suomessa perunan on lähdettävä keväällä nopeasti kasvuun ja tuotettava yhteyttävät lehdet.”
Keski-Euroopassa taas perunan lehtien on säilyttävä vihreänä kesän kuivan jakson ajan. ”Kasvukauden aikainen lehtilannoitus on siksi siellä perustellumpaa kuin meillä.” Suomessa kasvukauden aikaisesta lannoituksesta ei saada samanlaista hyötyä.
Kenttäpäivän seminaarissa kiinnitettiin huomiota kasvinravitsemuksen kannalta erittäin oleelliseen asiaan, maahan. Maan kemiallisista ominaisuuksista luennoi tohtori Jaan Freesma-Hoekstra Hollannista.
Freesma-Hoekstra vertasi maata akkuun. ”Maa varastoi kasvuvoimaa samalla tavalla kuin akku varastoi sähköenergiaa.”
Lannoitus tulisi Freesma-Hoekstran mukaan tehdä maan tarpeen mukaan. ”Akun ylilatauksessa energiaa menee hukkaan. Samoin käy jos maata lannoittaa yli sen tarpeen: ylimääräinen vuotaa pois.”
SAARA NIKKARI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
