Älä ruoki lintuja tuotantorakennusten lähistöllä: ”Luonnonvaraisia lintuja ei pidä houkutella tuotantotilojen luo”

Ruokinta-automaattien on oltava kestävää ja puhdistettavissa olevaa materiaalia. Kuva: Satu Lehtonen

Älä ruoki luonnonvaraisia lintuja tuotantorakennusten läheisyydessä, ohjeistaa Eläinten terveys ETT ry.

”Luonnonvaraisia lintuja ei pidä houkutella tuotantotilojen luo”, ETT:n asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz sanoo.

Lintuinfluenssariskin vuoksi kielto koskee ennen kaikkea siipikarjayksiköitä.

Perinteisesti on ajateltu, että pikkulinnut olisivat lintuinfluenssan levittäjinä pienempi riski kuin vesi- tai petolinnut.

”Näin varmasti onkin, mutta lintuinfluenssaa on lisääntyvästi havaittu myös pikkulinnuista. Ei voi poissulkea riskiä, että nekin levittävät tautia.”

Salmonellariski koskee kaikkia kotieläintiloja.

Tutkimustulokset sekä Suomesta että Ruotsista kertovat, että pikkulinnut kantavat paljon salmonellaa, Nauholz kertoo. Myös kissoja on sairastunut – kaiketi siksi, että ne ovat syöneet salmonellaa kantaneita lintuja.

Niinpä luonnonlintuja ei kannata ruokkia tuotantotilojen läheisyydessä lainkaan, olipa kyseessä sitten siipikarja-, nauta- tai sikatila.

”Suomessa on salmonellan suhteen nollatoleranssi koko elintarviketuotannon ketjussa”, Nauholz muistuttaa.

Salmonellaa voi olla myös auringonkukansiemenissä, joilla lintuja ruokitaan.

”Riski on merkittävä. Suomeen tuotavia auringonkukansiemeniä ei systemaattisesti tutkita salmonellan varalta. Tuotantoeläinten rehut sen sijaan tutkitaan.”

Hyvällä ruokintapaikalla ruoka tarjotaan automaateista, joihin lintu ei pääse sisään. Kuva: Satu Lehtonen

ETT:n ohjeistus koskee lintujen ruokintaa tuotantotilojen läheisyydessä.

Kaikki ruokintapaikat on pidettävä siisteinä.

”Maassa lojuvat kuoret ja muu syötäväksi kelpaamaton on siivottava säännöllisesti pois”, sanoo BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved. BirdLife on lintuyhdistysten ja -harrastajien keskusjärjestö.

Mitä siistimpi ruokintapaikka, sitä pienempi on lintutautien riski ja sitä vähemmän näkyy myös ei-toivottuja nisäkkäitä, Södersved sanoo.

”Rottia on monin paikoin. Lintujen ruokintapaikka ei välttämättä ole alkuperäinen syy niiden ilmaantumiseen, mutta totta kai rotat alkavat hyödyntää siivotonta paikkaa, jossa on syötävää tarjolla.”

Kuorellisista auringonkukansiemenistä suurin piirtein puolet jää kuorimassana ruokintapaikalle. Niinpä monet ovat siirtyneet käyttämään kuorettomia siemeniä. Niistä ei kuorijäämiä kerry.

Södersved suosittelee ruokinta-automaatteja.

”Ihanteellinen on automaatti, joka suojaa ruuan kastumiselta ja estää lintujen pääsyn ruuan joukkoon. Ruoka pysyy puhtaana. Silloin estetään myös lintutautien leviäminen.”

Talitiainen on bongatuin laji monella ruokintapaikalla. Kuva: Satu Lehtonen

Moni aloittaa lintujen talviruokinnan, kun yölämpötilat painuvat pakkaselle.

”Se on luonteva aloitusaika”, Södersved sanoo.

Entä jos ruokinnan aloittaa, kun muuttolintuja on vielä Suomessa: houkutteleeko ruokinta lintuja niin paljon, että ne eivät ymmärrä lähteä reissuun?

”Riski on olematon. Terveet linnut kyllä muuttavat talvehtimispaikoilleen, ja suurin osa muuttolinnuista on jo lähtenyt.”

Kun ruokinnan aloittaa, sitä on myös jatkettava. Kevääseen ja sulaan maahan asti.

”Linnut oppivat nopeasti, mistä ruokaa löytyy. Mitä kovemman pakkasjakson aikana ruokinta loppuu, sitä kohtalokkaampaa se on linnuille.”

Ne ovat hätää kärsimässä, jos korvaavia paikkoja ei lähistöltä löydy.

Auringonkukansiementen lisäksi ruokintapaikkojen tavallista tarjontaa ovat talipallot.

”Paljon energiaa sisältävät talipallot ja linnuille valmistetut rasvamakkarat ovat näppäriä, sillä ne sopivat hentonokkaisillekin lajeille.”

Varsinkin maaseudun ruokintapaikoilla yleinen keltasirkku on yksi lajeista, joille kaura ja muut viljat ovat mieluisinta.

”Jos ruokintapisteitä on useita, tarjolle voi laittaa erilaista syötävää.”