Uusien lajikkeiden jalostus nopeutuu tuntuvasti
Boreal ennustaa monitahoisen ohran jalostuksen mullistuvan lähitulevaisuudessa, kun jalostuksessa otetaan käyttöön genomivalintamenetelmä. Boreal on käynnistämässä genomivalinnan käyttöönottoon tähtäävää hanketta.
Genomivalinnalla pystytään Borealin mukaan nopeuttamaan uusien, aiempaa satoisampien lajikkeiden jalostusta.
”Ohralajikkeet kilpailevat markkinoilla erityisesti satoisuudellaan. Satoisuusjalostuksen nopeuttaminen nähdään elintärkeänä lajikkeiden kilpailukyvylle, viljelyn kannattavuudelle ja sitä kautta koko kasvintuotantosektorille”, toteaa Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen.
Boreal toteuttaa genomivalintahankkeensa yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n kanssa.
Hankkeessa on mukana rahoittajana Tekes.
Jatkossa genomivalintaa laajennetaan myös muiden kasvien jalostusohjelmiin.
Erona perinteisiin, nykyisin Borealilla käytössä oleviin jalostusmenetelmiin genomivalinnassa on se, että siinä ohrayksilön arvo voidaan ennustaa sen perimän perusteella nopeammin ja luotettavammin. Perinteisesti jalostuksessa uuden lajikkeen jalostusarvo on selvinnyt vasta jälkeläisistä, Borealin biotekniikan kehityksestä vastaava Outi Manninen kertoo.
Jalostusarvon ennustaminen edellyttää, että kasvin perimän vaihtelu on dna-merkein tarkkaan selvitetty.
Nyt alkavassa hankkeessa hyödynnetään olemassa olevaa Borealin ohran jalostusaineistoa ja kenttäkoedataa.
Genomivalinnan kehittäminen perustuu aineistoon, joka käsittää noin 2 000 ohralajiketta ja -linjaa, joiden keskinäinen sukulaisuus vaihtelee.
Hankkeessa ohralajikkeiden perimän vaihtelua kuvataan noin 8 000 dna-merkillä.
Yhdistämällä dna-tason tieto ja kenttäkoedata voidaan kehittää malli, jossa jalostuslinjojen ominaisuudet ennustetaan pelkän dna-tiedon avulla.
Sen ansiosta parhaiden risteytysvanhempien löytämiseksi ei välttämättä tulevaisuudessa tarvita enää monivuotisia kenttä- ja laboratoriokokeita.
Boreal korostaa, että genomivalinta on perinteistä jalostusta eikä sillä muuteta geenien perimää.
Kyse ei siten ole geenimuuntelusta.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
