Uudet vesistöjen rajatovat Vipu-palvelussa

Tukihakua varten luotu Vipu-palvelu kertoo myös sen, onko peltoja halkova uoma vesistö vai vain valtaoja. Se taas ratkaisee, miten leveälti uoman vartta pitää jättää ruiskuttamatta. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Puron varressa peltoja viljelevät ovat arvuutelleet pian vuoden, onko peltoja sivuava uoma vesistö vai ei ja ovatko pellot vesistön varressa. Enää ei tarvitse arvuutella.

Maaseutuvirasto avasi Vipu-palvelun viime viikolla. Tukihakemusten jättämiseen on aikaa, mutta palvelussa voi selata jo uusia lohkokarttoja. Niihin on lisätty uuden vesilain mukaiset vesistörajaukset.

Uusi vesilaki muutti vesistön määrittelyä.

Vesistöksi katsotaan uomat, joiden valuma-alue on yli kymmenen neliökilometriä. Ennen määritelmä oli epätarkka, ja toisinaan mietittiin uoman kulkukelpoisuutta.

Valtaoja voi muuttua vesistöksi keskellä peltolohkoa, kun kymmenen neliökilomeriä tulee täyteen. Silloin koko lohkon katsotaan olevan vesistön varressa.

Vesistöksi laskettavat uomat on väritetty vaalean sinisellä ja valtaojat keltaisella. Myös Natura- ja pohjavesialueet saa näkyviin kartalle.

Mikäli nettiin ei ole pääsyä, karttoja voi käydä katsomassa maaseututoimistossa tai naapurilla, jolla on tunnukset Vipu-palveluun.

Pikainen kokeilu osoitti, ettei muutos vanhaan vesistörajaukseen ole iso. Vesistöksi katsotut uomat erottuvat vaivatta, samoin valtaojat. Viljelijän ei tarvitse enää arvuutella, rajoittuuko pelto vesistöön vai ei.

Kymmenen neliökilometrin valuma-alue tuntuu itse asiassa aika isolta.

Uudet vesistörajat otetaan käyttöön vuonna 2015, jolloin vesistöt merkitään tiloille lähetettäviin digikarttoihin.

Sama koskee torjunta-aineiden uusia käyttöehtoja. Torjunta-ainepakkauksiin pitää merkitä viimeistään vuonna 2015 uusien määräysten mukaiset vesistörajoitteet.

Tänä ja ensi vuonna viljelijä voi valita, noudattaako hän vanhoja vai uusia määräyksiä, toteaa ylitarkastaja Leena Mattsoff Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).

Tukes kehottaa viljelijöitä tar-

kistamaan muuttuneet kasvinsuojeluaineiden suojaetäisyydet vesistöstä viraston nettisivujen kasvinsuojeluainerekisteristä.

Uudet suojaetäisyydet löytyvät myös yhteenvetotaulukosta, jossa valmisteiden etäisyyksiä voi verrata keskenään.

Virasto suosittelee ottamaan uudet suojaetäisyydet käyttöön saman tien, vaikka uusia ohjeita ja muuttuneita suojaetäisyyksiä ei vielä tänä kesänä saada torjunta-ainepurkkeihin.

Mattsoff pitää etuna, että suojelu laajenee entistä pienempiin vesistöihin. Lisäksi tuulikulkeuman hallinta vähentää torjunta-aineiden karkaamista vesistöihin.

Viljelijäkin hyötyy, sillä uudet säädökset ovat vanhoja joustavampia ja suojaetäisyyttä vesistöön ja samalla tuulikulkeuman riskiä voidaan pienentää muun muassa suutinvalinnoilla.

Vähemmän haitallisia valmisteita voi ruiskuttaa aiempaa lähempänä vesistöä.

Mattsoffin mukaan torjunta-aineita arvioitiin aiemmin myrkyllisyyden perusteella, kun nyt rajoitetaan riskiä aineiden kulkeutumisesta vesistöön. Monissa muissa EU-maissa riskiarviointi on jo käytössä.

Uutta ovat tuulikulkeumaa alentavat suuttimet, joilla kulkeumaa voidaan hallita. Niiden käyttö on pakollista hyvin haitallisilla aineilla.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF