Viljely jäi jalkoihin navetan rakennuskiireissä, nyt pellot kunnostetaan säilörehun tehotuottajiksi

"Hömppäheinällä ei tämän päivän lehmillä kunnon tuloksiin pääse", Kari Keisala toteaa. Kuva: Petteri Kivimäki

Kesän ensimmäinen sato pyritään syöttämään lypsäville, toinen nuorkarjalle. Kuva: Petteri Kivimäki

Appeen perusta on laadukas säilörehu. Kuva: Petteri Kivimäki

Maitotilalla laadukas säilörehu on kaiken perusta, maidontuottaja Kari Keisala sanoo. "Se on meidän tilalla kohde, jonka kehittäminen vaikuttaa nopeimmin toiminnan joka osa-alueeseen."

Tilalla on 30 vuoden ajan laajennettu ja rakennettu koko ajan. Siinä kiireessä peltopuoli on välillä jäänyt jalkoihin, Keisala kertoo.

"Uuden navetan rakennusvaiheessa meni ryöstöviljelyn puolelle, kun kalkitus jäi ja lannoituksessa mentiin liete-salpietari-linjalla. Se söi rehun laatua, tuotosta ja kannattavuutta."

Navetan valmistumisen jälkeen peltojen peruskunnostukseen tartuttiin toden teolla. Lohkoja ojitetaan, putkitetaan, kalkitaan ja muotoillaan.

Maan kasvukunnon lisäksi hyvän nurmen perusta on kunnon siemen.

"Hömppäheinällä ei tämän päivän lehmillä kunnon tuloksiin pääse", Keisala toteaa.

Hän kertoo, että tilalla käytetään useita erilaisia siemenseoksia lohkon mukaan. Mukana on aina 4–6 eri lajia.

"Kun seos on monipuolinen, joku laji pärjää aina, oli sää millainen tahansa. Kaikki ei ole koskaan yhden kortin varassa."

Viljelysuunnittelu on uskottu Pro Agrialle. "Meikäläisen on turha ryhtyä keksimään pyörää uudestaan."

Pro Agria hoitaa myös esimerkiksi viljavuusnäytteiden oton.

Suurin osa Keisalan nurmista on perustettu suojaviljaan. Suomenselän alue ei kuitenkaan ole varsinaista vilja-aluetta, joten viljan kanssa on usein tullut ongelmia. Siitä aiotaankin vähitellen luopua.

Lannoitteita käytetään ympäristökorvauksen maksimin mukaan. Joillekin lohkoille se on liian vähän, Keisala toteaa.

Vuosi sitten tilalle hankittiin täydennyskylvökone. Sillä ajettiin heti ensimmäisenä keväänä 80 hehtaaria. "Samalla linjalla jatketaan."

Rikkakasviruiskutuksia ei ole tehty kovin paljon, mutta niitä aiotaan lisätä.

Osa nurmesta kaadetaan itse, osan urakoi naapuri.

Viime syksynä tilalle hankittiin käytetty ajosilppuri. "Sillä ajettiin jo syksyllä 70 hehtaaria, ja tänä kesänä ajetaan kaikki."

Tilalla on noukinvaunu ja kippikärry. Kun rehua korjataan etäämpänä olevilta lohkoilta, otetaan avuksi naapurin kärryjä.

Ajosilppuria Keisala kehuu siitä, että rehu on tasalaatuista, joten appeen teko sujuu nopeasti.

Rehun säilyvyyden kannalta avainasemassa on huolellinen levitys ja tamppaus siiloon, isäntä korostaa. "Taidoiltaan paras henkilö pitäisi aina laittaa säilörehusiilolle."

Keisalan tilalla korjataan yleensä kaksi satoa kesässä. Jos nurmen jälkikasvu on jollakin lohkolla lian hyvä, kolmas sato korjataan paaleihin.

Sulavuudessa tavoitteena on D-arvo 690. "Lopputulos on vaihdellut välillä 610–740", Keisala kertoo.

Viime kesän ensimmäisen sadon sulavuus on 730. "Nuoressa säilörehussa kuidun määrä laskee usein liian alas. Meillä sitä on tasapainotettu tuoreleikkeellä. Se on toiminut hyvin ja nostanut tuotosta."

Ensimmäinen sato pyritään syöttämään lypsäville, toinen nuorkarjalle.

Tällä hetkellä tilan säilörehusato liikkuu 7 500 kuiva-ainekilon paikkeilla.

"On se vielä aika vaatimattomalla tasolla", Keisala sanoo.

"Jos sato saadaan vuoteen 2020 mennessä nousemaan 10 000 kiloon, olen äärimmäisen tyytyväinen. Mutta siihen on vielä paljon työtä tehtävänä. Tämä on pitkäjänteistä hommaa."

Faktaa Keisalan tilasta

Kari ja Merja Keisala aloittivat 30 vuotta sitten 20 lypsävällä ja 24 peltohehtaarilla.

Peltoa on ostettu koko ajan lisää. Tänä vuonna viljelyssä on 240 hehtaaria, joista 140 omia.

Tuotanto aloitettiin parsinavetassa. Vuonna 1990 rakennettiin ensimmäinen pihatto, jota laajennettiin 1998. Nykyinen navetta nousi vuosina 2011–12.

Tila oli robottilypsyn etujoukoissa: ensimmäinen robotti hankittiin 2003. Nyt niitä on kolme.

Neljä vuotta sitten perustettiin maatalousyhtymä perheen vanhimman pojan Aleksin kanssa.

Lehmien energiakorjattu keskituotos on lähes 12 000 kiloa.

Tilan emäntä Merja Keisala toimii Pro Agria Keskusten liiton hallituksen puheenjohtajana.