Kiira-myrsky katkoi tiloilta sähköjä ja pöyhi peltoja – myöhästynyt kasvukausi vähensi satovahinkoja

Kiira-rajuilma puhalsi paikoittain kasvustoa lakoon. Myös myrskyä edeltäneen viikonlopun sateet ovat lakoonnuttaneet peltoja. Kuvassa lakoontunutta kaurapeltoa Kärkölässä. Kuva: Kari Salonen

Viljelijöillä on tuotantosuunnasta riippumatta sään osalta sama toive: pouta.

Lauantai-iltana koettiin poutien sijaan kunnon myrsky, kun Kiira-rajuilma pauhusi yli Etelä-Suomen.

Pääkaupunkiseudulta myrsky suuntasi Kymenlaaksoon, Päijät-Hämeeseen ja Etelä-Karjalaan.

Myrskytuhot jäivät hyvin paikallisiksi.

Päijät-Hämeessä rajuin myrsky koukkasi Päijänteen eteläpuolelta ja jätti Nikkaroisten kylään Kari Niittymäen tiluksille vain aavistuksen itsestään.

"Ei tiedetty myrskystä yhtään mitään. Sadetta oli. Salamointia näkyi ja kolinaa kuului, mutta päästiin säikähdyksellä", Niittymäki kertoo. Hänen tilallaan kasvatetaan nautakarjaa ja viljaa.

Kasvukausi on alueella noin kaksi viikkoa myöhässä. Satotasotoiveet ovat vielä korkealla, jos poudat alkavat. Puinnit aloitetaan kuun vaihteessa.

"Viljat ovat hyvännäköisiä, mutta laatutappioita tulee jos ei poutia kuulu."

Myös Urjalassa ukkonen jäi vaatimattomaksi eikä isompia sateita kuulunut.

Kymenlaaksossa Kiira pyyhkäisi rajusti yli Salpausselän pohjoispuolen.

Kouvolan seudulla koettiin lauantaina runsaasti sähkökatkoja. Sähköt lähtivät myös Riitta Torikan tilalta Kouvolan Hasulasta.

Tilalla pelättiin pahinta: Helena-myrsky repi muutama vuosi sitten ladon kattoa.

"Myrsky oli hyvin rajusti päällä, kolmisen tuntia jyrähteli. Ihmeen kaupalla rakennukset ja metsät säästyivät pahemmilta vahingoilta", Torikka kertoo.

Sähkökatkon takia sunnuntain aamulypsy jäi tilalla välistä. Lypsytöihin päästiin kun sähköt puolen päivän jälkeen palasivat.

Vielä puintitöihin ei ole Hasulassa asiaa.

"Oraat ovat hyvinkin vihreitä kaikki, ei toivoakaan päästä vielä puimaan."

Vihreydestä on myrskyn silmässä hyötyäkin: kaura ja vehnä pysyivät pystyssä puhurista huolimatta. Tuleentuva ruis taas oli seudulla paikoin pahastikin laossa.

"Se on todella surku. Kotimaisen rukiin perään puhutaan, mutta viljely on haastavaa", Torikka toteaa.

"Typpilannoitus on monilla tiloilla pienempää heikon kannattavuuden takia. Senkin takia kasvusto pysyy paremmin pystyssä."