EU-maissa vuosittain kertyvästä mäskistä koottu vuori painaisi puolen miljoonan norsun verran

Ohra idätetään mallastamossa. Maltaasta tehdään olutta. Kuva: Markku Vuorikari

Oluen tärkein raaka-aine on useimmiten ohra. Koko jyvän sisältö ei kuitenkaan olutpulloon uppoa, vaan valmistusprosessissa jää tähteeksi ravinteikasta mäskiä.

EU-maissa vuosittain kertyvästä mäskistä koottu vuori painaisi puolen miljoonan norsun verran, elintarvike-ekonomi Pauliina Piuhola kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Mäskiä ei suinkaan heitetä hukkaan. Tavallisimmin se hyödynnetään eläinten rehuna, Piuhola kertoo.

Hän toivoisi, että edes osa kuitu- ja proteiinipitoisesta mäskistä jalostettaisiin suoraan ihmisten ruuaksi.

Kuluttajien mielestä ajatus on herkullinen.

”Kun selvitin mäskipohjaisia tuotteita koskevia asenteita, 96 prosenttia vastaajista sanoi olevansa niistä kiinnostunut”, mäskin mahdollisuuksiin jo gradussaan perehtynyt Piuhola kertoo.

Mäskillä terästetty granola pärjäsi myös gradututkielman makutesteissä. Nyt Piuhola tutkii aihetta Viikin kampuksella, Mäsli-tiimissä, joka on yksi Viikki Food Design Factoryn hankkeista.

”Mäskin hyödyntämisessä ongelmana on ollut pilaantuvuus ja hankala rakenne, mutta me olemme löytäneet ratkaisuja molempiin”, hän kertoo.

Korppuja, granolaa, välipalapatukoita ja muita tuotteita mäskistä kehittelevän tiimin ytimeen kuuluu Piuholan lisäksi elintarviketieteilijä, mikrobiologi Lari Pihlanjärvi. He jalostavat panimoteollisuuden sivuvirtaa uudella fermentoinnin tekniikalla.

Lue myös: "Kun on päivän haistellut ja maistellut oluita, illalla tekee mieli lähteä oluelle" – Koffin pääpanimomestarille olut on ollut osa päivittäistä dieettiä lähes koko aikuisiän

Maailman suurin panimo luottaa suomalaiseen osaamiseen mäskin ja olkien jalostamisessa tekstiileiksi, kosmetiikaksi ja elintarvikkeiksi