Erikoiskasvit saivat väistyä viljan ja nurmen tieltä

Viljasadosta on tämän hetken näkymien mukaan tulossa varsin hyvä ja parempi kuin vuosiin. Kuva: Ville-Petteri Määttä

Öljykasvien viljelyala kutistuu yli kolmanneksen alimmilleen neljäänkymmeneen vuoteen ja härkäpavunkin ala supistuu toisena vuonna peräkkäin. Vastaavasti ruista kasvaa 38 700 hehtaaria eli eniten sitten vuoden 2000.

Luke julkaisi tiistaina aamulla tukihakemuksiin perustuvat viljelyalat. Mukana on 95 prosenttia kaikista pelloista. Tukihaku päättyi maanantaina klo 24.

Maatalousmaata on käytössä 2,27 miljoonaa hehtaaria, josta viljelyssä on hitusen yli 2 miljoonaa hehtaaria. Viljalla on runsas puolet viljellystä pellosta, ja ala kasvoi pitkästä aikaa syysviljojen lisäyksen ansiosta.

Pinta-aloissa on isoja ja osin yllättäviä muutoksia viime vuoteen. Nurmiala on kasvanut kolmessa vuodessa satatuhatta hehtaaria, ja sama trendi jatkui tänä vuonna. Nurmea on 782 000 hehtaaria, mikä on suurin ala sitten vuoden 1986.

Viljelystä luopuminen selittää ainakin osan nurmialan lisäyksestä. Pellot laitetaan kasvamaan nurmea, ja naapurin karjatila korjaa sadon.

Laitumella käyskentelevä karja käy yhä harvinaisemmaksi. Laidunala supistui taas 2 400 hehtaarilla 54 000 hehtaariin. Laitumia ei liene ollut näin vähän Suomen itsenäisyyden aikana.

Viljoista ruis ja vehnä ovat kasvussa osin ohran ja kauran kustannuksella.

Ruista on kasvamassa Luken kokoaman tilaston mukaan 38 700 hehtaaria, eniten sitten vuoden 2000. Kasvustot myös voivat hyvin, mikä povaa isoa ruissatoa.

Myös vehnäala kasvoi, kun syysvehnää kylvettiin ahkerasti eikä talvehtimisessa ollut ongelmia. Kevätvehnän suosio näyttää kuitenkin hiipuvan ja kevätvehnää on kasvamassa vähiten sitten vuoden 2003.

Ohran ja kauran alat supistuivat kummankin noin 7 000 hehtaaria viime vuodesta. Rehuohraa on ilmoitettu ehkä viime vuoden kuivuustuen innoittamana hieman lisää ja vastaavasti mallasohraa vähemmän.

Erikoiskasvit näyttävät menettävän osuuttaan viljoille ja nurmille. Pudotusta on etenkin öljykasveissa, joiden ala on pienin 40 vuoteen.

Härkäpavun viljelyinto kääntyi laskuun viime vuonna ja sama trendi näyttää jatkuvan. Kaksi vuotta sitten härkäpapua viljeltiin yli 22 000 hehtaaria ja tänä vuonna 17 900 hehtaaria.

Kotimaisen valkuaisen tilanne kuitenkin koheni, kun hernettä meni maahan poikkeuksellisen runsaasti 14 200 hehtaariin. Edellisen kerran hernettä viljeltiin näin paljon vuonna 1992 ja sitä ennen vuonna 1940.

Kuminan viljelyssä vedetään henkeä pitkän kasvun jälkeen. Ala supistui reilut 10 prosenttia viime vuodesta 24 400 hehtaariin, mutta ala on silti historian toiseksi suurin.

Kesantoala kutistui kymmenesosan viime vuodesta.