MTK täydentäisi eläinsuojelulakia laatujärjestelmällä

Suomessa eläinsuojelulainsäädäntö on MTK:n mukaan pääosin EU:n direktiivien yläpuolella. Kuva: Markku Vuorikari

MTK:n eläinlääkäri Leena Suojala paikoin puistaa päätään, paikoin nyökkäilee, kun hän lukee Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton SEY:n tiistaista tiedotetta.

"Kyllä, myös MTK haluaa, että eläinsuojelulaki uudistetaan. Laki on 20 vuotta vanha. Se kaipaa uudistamista nykyoloihin. Eläinten hoito on muuttunut, kun on tullut uutta tietoa."

"Kyllä, myös MTK haluaa Euroopan parhaan eläinsuojelulain. Haluamme, että se turvaa eläinten ja myös niitä hoitavien tuottajien hyvinvoinnin."

"Täyttä puppua", Suojala tuhahtaa väitteille, että Suomen eläinsuojelulainsäädäntö olisi jäljessä muusta EU:sta. "Eläinsuojelujärjestöt ratsastavat vetoavilla lausahduksilla, jotka eivät ole totta."

"Tuotantoeläinten osalta muutamassa yksittäisessä kohdassa Suomi on 'vain' EU:n direktiivien tasolla, mutta pääosin direktiivien yläpuolella."

MTK:n mielestä ei kuitenkaan pidä viedä kaikkia vaatimuksia tappiin asti.

"Paras tulos saadaan, kun lakia täydennetään omilla laatujärjestelmillä", Suojala sanoo.

"Laatujärjestelmää voidaan valvoa tehokkaammin. Ja toisin kuin lainsäädäntö, laatujärjestelmä voidaan brändätä. Silloin kuluttajan on helpompi tehdä valintoja ja tuotteelle toivon mukaan saadaan lisäarvoa."

Suojalan mukaan pelkona on, että eläinsuojelijat ajavat säännöksiin vaatimuksia, joiden toteuttaminen vaatii isoja investointeja. Silloin kotimainen tuotanto joutuu ahtaalle ja kauppaan tulee entistä enemmän tuontituotteita, joiden tuotantotapoja ei tiedetä.

Väitteet eläinten "täysin alisteisesta, puolustuskyvyttömästä asemasta" ihmetyttävät Suojalaa. "Mitä ihmettä sillä tarkoitetaan?"

Eniten huolta Suojalan mielestä olisi syytä kantaa lemmikki- ja seuraeläimistä. Niiden huonosta hoidosta karseimpia esimerkkejä ovat pentutehtaat ja hylkäämiset. "Eikä eläinsuojeluvalvonta toimi, vaan vain törkeimmät tapaukset tulevat viranomaisten tietoon."